Ukraina käynnisti 21. maaliskuuta laajan pitkän kantaman ilmaiskuoperaatiot Venäjän öljy- ja satamainfrastruktuuriin. Samaan aikaan kansainvälinen energiatilanne on kiristynyt ja raakaöljyn hinta noussut yli 100 dollariin tynnyriltä Iranin sodan seurauksena. Iskujen kohteina ovat olleet vientiketjun tärkeät satamat, jalostamot ja lastauslaitteistot, joiden kautta Venäjä siirtää öljyä kansainvälisille markkinoille. Venäjän öljytuotanto on kärsinyt huomattavasti Ukrainan iskujen seurauksena, kertoo AlJazeera.
Maaliskuun aikana Venäjän öljynsiirrot vähenivät noin 300 000 barrelia päivässä ja jalosteet noin 200 000 barrelia päivässä. Ukrainan viranomaiset arvioivat iskujen aiheuttaneen 2,3 miljardin dollarin tulonmenetykset maaliskuussa. Samaan aikaan Yhdysvallat on lieventänyt poikkeusluvalla Venäjän öljyn pakotteita tukitoimena Hormuzinsalmen sulkeutumiseen 16. toukokuuta saakka.
Pietari ”etulinjan alue” huhtikuussa
Huhtikuun puoliväliin mennessä iskut olivat siirtyneet syvemmälle Venäjän alueelle. 15. huhtikuuta Ukraina iski Itämeren satamiin Ust-Lugaan ja Primorskiin. Leningradin aluejohto kuvasi Pietaria “etulinjan alueeksi” ja ilmoitti reserviläisten mobilisoinnista sekä liikkuvien ilmatorjuntaryhmien perustamisesta teollisuuskohteiden suojaksi.
16. huhtikuuta Ukrainan joukot iskivät toisella suunnalla Mustanmeren Tuapsen satamaan, jossa öljynlastauslaitteet ja jalostamo vaurioituivat. Iskun seurauksena jalostamon toiminta keskeytyi ja alueella raportoitiin laajoja tulipaloja.
19. huhtikuuta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi videopuheessaan, että pitkän kantaman iskuja jatketaan myös huhtikuussa. Sen jälkeen Ukrainan pitkän kantaman droonihyökkäykset Venäjän energia- ja sotateollisuuskohteisiin ovat jatkuneet kansainvälisten lähteiden mukaan. 19.–20. huhtikuuta, iskuja kohdistettiin Samaran alueelle sekä Nižni Novgorodin alueella sijaitsevaan Gorkin jalostamo. Ukrainan ilmoitettiin myös iskeneen Atlant Aero -yhtiöön, joka valmistaa miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyviä komponentteja.
20.–22. huhtikuuta, raportoitiin uusista iskuista Sizranin ja Novokuibyševskin jalostamoihin, jotka sijaitsevat noin tuhannen kilometrin etäisyydellä Ukrainan rajasta.
Huhtikuun aikana Venäjän öljyvienti jatkoi laskuaan, ja joidenkin arvioiden mukaan se putosi alhaisimmalle tasolle sitten kesän 2024. Viennin heikkenemisen seurauksena Venäjä joutui leikkaamaan raakaöljyn tuotantoa arviolta 300 000–400 000 barrelia päivässä.
Samaan aikaan maataistelut jatkuivat Itä-Ukrainassa. Venäjän asevoimat toteuttivat useita mekanisoituja hyökkäyksiä Pokrovskin ja Huliaypolen suunnilla, mutta nämä hyökkäykset torjuttiin. Venäjän asevoimien yleisesikuntapäällikkö Valeri Gerasimov ilmoitti Venäjän vallanneen vuoden aikana noin 1 700 neliökilometriä aluetta. Institute for the Study of War arvioi vallatun alueen määräksi huomattavasti pienemmän, noin 381,5 neliökilometriä.
Viimeisimpiä vahvistettuja ilmahyökkäysiskuja on Ukraina tehnyt 23.4. Venäjän jalostamoihin, öljysatamiin, pumppuasemiin ja sotateollisuuteen. Gorkyn öljypumppuasemalla Kstovossa iskuista aiheutui tulipalo, Novokuibyshevsk petrokemiallisella asemalla syntyi vaurioita lisäksi iskuja Krimin öljyvarastoihin ja Venäjän federaation turvallisuus- ja tiedustelupalvelun kohteisiin.
Kommentti
Eurooppa kärsii kasvavasta energiapulasta USA:n ja Israelin aloittaman hyökkäyssodan takia. Samaan aikaan Ukraina EU:n rahoittamana tuhoaa Venäjän energiainfrastruktuuria ja öljynvientisatamia ja pahentaa energiapulaansa. Euroopan unioni on pyrkii lopettamaan Venäjän energian tuonnin vuoteen 2027 mennessä, ilman mahdollisuutta sille, että sota loppuisi ja kauppayhteydet voisi palautua kaikkien eduksi normaaliin.
Lue lisää Ukrainan Suomenlahdelle tekemien droonihyökkäysten vaikutuksesta Suomeen.
Drooni-skandaali uhkaa laukaista sodan – Onko Suomen johto syyllistynyt vakavaan virkarikokseen?
