Huittisten ja Punkalaitumen rajalle suunniteltu Lintukankaan tuuliteollisuushanke kytee luvitus- ja luottamuskriisiä. Huittisten ja Myrsky Energia Oy:n kaavailema suurimman kokoluokan tuuliteollisuusvoimala on kaavoitettu aivan Huittisten takarajalle, kauas Huittisen keskustasta. Kyseessä on ns. rajakaavoitushaitta, jossa naapurikunta Huittinen kaavoittaa kuntarajalle ja nettoaa kiinteistöverot, mutta maisemahaitat ja ympäristövaikutukset kaatuvat pääosin rajan yli Punkalaitumelle, ilman korvauksia.
Kulttuurimaisemaan teollisuusalue
Lintukankaalle kaavaillussa tuuliteollisuusaluella on jopa yhdeksän 300-metristä tuuliturbiinia, jotka nousevat perinteisen maalaismaiseman ylle. Voimalat ovat parin kilometrin päässä Taikayöntiestä, joka on Väyläviraston nimeämä virallinen suosittu matkailutie. Huittisten kaupungin ja tanskalaisrahoitteisen Myrsky Energian kaavailema massiivinen tuuliteollisuushanke muuttaa tätä perinnemaisemaa pysyvästi.
Taikayöntie on matkailuautoilijoiden, matkailijoiden ja motoristien suosima historiallinen matkailutie Huittisten, Punkalaitumen ja Urjalan välillä. Alueen kulttuurimaiseman arvo perustuu eheään kokonaisuuteen: perinteisiin kylämaisemiin, kumpuilevaan viljelymaisemaan, mutkittelevaan maaseututiehen ja teollisesti koskemattomaan luonnonympäristöön.
Viime vuosina Punkalaitumelle on muuttanut uusia asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita pääkaupunkiseudulta ja ulkomailta juurikin perinnemaiseman ja luonnon vuoksi, muun muassa Helsingistä, Yhdysvalloista, Australiasta ja Sloveniasta. Kylällä puhutaan ”Punkalaitumen taiasta”, jota teollisuusalue uhkaa pysyvästi rikkoa. Historiallinen kulttuurimaisema ja luonnonrauha ovat Punkalaitumen pääomaa ja matkailuvaltti, jota ei voi palauttaa, jos maisema muutetaan teolliseksi.
Kielteiset viranomaislausunnot eivät estä teollisuushanketta – eikä maakuntakaavakaan
Viranomaiset ovat Lintukankaan voimalan YVA-lausunnoissa huomauttaneet Punkalaitumen arvokkaasta perinnemaisemasta ja kulttuuriympäristöstä. Punkalaitumenjoen valtakunnallisesti arvokas viljelymaisema sijaitsee lähimmältä voimalapaikalta 1,1 kilometrin päässä. Museovirasto on inventoinut Taikayöntien varrella sijaitsevat Punkalaitumen keskustan kylämaiseman sekä Yli-Kirran talonpoikaismuseon valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi eli RKY-kohteiksi. Museoviraston mukaan rakentaminen ja muu maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei se heikennä maiseman arvoja.
Valtioneuvosto on määrittänyt Punkalaitumenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. VAMA 2021 olisi otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Ja kuitenkin sen välittömään läheisyyteen suunnitellaan suurimman mittaluokan tuulivoimalaa. Perinteinen ja epäteollinen maaseutumaisema.
Satakunnan museo pitää Lintukankaan teollisuusalueen sijaintia “haastavana” maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta ja vaatii vaikutusten “huolellista ja kattavaa arviointia” sekä huomiota 300 metristen voimaloiden kaukonäkymiin.
Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan hankkeen maisema- ja kulttuuriympäristöjen karttaesitys ole riittävän selkeä ja kattava. Perinnemaisematieltä ei YVA-aineistossa ole löytynyt kriittisiä havainnekuvia. Kuntalaiset ovat laatineet niitä itse.
Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Satakuntaliitto, Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta ja Suomen riistakeskus osoittavat yhteisvaikutukset muiden tuulivoima- ja energiantuotantohankkeiden kanssa. Alueelle kaavoitetaan samanaikaisesti aurinkoteollisuusaluetta, tuuliteollisuusvoimalaa ja datakeskusta. On ilmeistä arvioimattakin, että suuret teollisuusalueet muuttavat kulttuurimaisemaa ja ekosysteemejä. Lintukangas on muun muassa susireviiriä.
Vaikka Lintukankaan 300-metriset voimalat muuttaisivat Punkalaitumen perinnemaisemaa ja kulttuuriympäristöä, kykenevät viranomaiset lausumaan ainoastaan “vaatii lisäarviointia”. Lisäarviointi ja lisätarkastelu eivät kuitenkaan muuta asiaa, mikäli teollisuusalue on alueelle täysin sopimaton. Maakuntakaavassakaan aluetta ei ole osoitettu teollisuusalueeksi, mutta sekään ei yksin estä hanketta toteutumasta.
Tuulivoimahankkeen vaikutuksia voidaan pitää vakavasti haitallisina kansalliselle kulttuuriperinnölle sekä myös elämistölle. Laulujoutsenia, kotkia, lepakoita, susia, karhuja, kettuja, pöllöjä ja peuroja esiintyy alueella. Myös liito-oravista on jälkiä ja havaintoja alueella.
Punkalaitumen kunnanvaltuutetut vaikenevat ja Taikayöntien suojeluyhdistys kyvytön
Kun paikalliset talonomistajat ovat etsineet tukea pihapiiriensä ja kulttuurimaiseman säilyttämiseksi, he ovat törmänneet suljettuihin oviin ja vaikenemiseen. Punkalaitumen kunnanvaltuutetut eivät ole vastanneet yksikään talonomistajien tiedusteluihin ja huoliin hankkeesta. Onko kyseessä pelko vai edunsaanti ja eturistiriidat, kun kunnanvaltuutetut eivät kuntalaisia auta kunnan maisemien suojelussa? Punkalaidun ei ainakaan virallisesti saa mitään etua tai hyötyä tuulivoimalasta Huittisen puolella.
Kulttuuritien maisemaa ja matkailua vaalivan Taikayöntie ry:n toiminnanjohtaja on kertonut olevansa tuulivoima-asioissa jäävi perheensä maaomistusten vuoksi, eikä suostu ottamaan mitään kantaa tuulivoimaan. Hän toimii myös Huittisten kunnanvaltuustossa.
Huittisten aiemman tuulivoimahankkeen suunnitelma Taraskalliossa kumottiin hallinto-oikeudessa kesällä 2026 kahden esteellisen valtuutetun vuoksi.
Epäselvä kaavoitustilanne ja pitkittynyt prosessi
Vaikka Lintukankaan teollisuushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin vaikuttamisaika on päättynyt, kaavaa ei ole vieläkään tuotu nähtäville. Viivästys herättää epäilyksiä luonto- ja maisemaselvitysten haastavuudesta ja riittävyydestä. Lupa- ja valvontavirastollakaan ei ole tietoa, milloin vaikutusten arviointi ja YVA-selostus valmistuu.
Toinen mielipiteenantomahdollisuus on tulossa, jossa talonomistajat voivat kertoa kantansa. Ensimmäisenä kuulemisaikana vuonna 2024 hankkeen vastustajien nimiä kerättiin puolisensataa ja toimitettiin Huittisen kaupungille. Nimikeräykset ja kirjelmät eivät ole pysäyttäneet hanketta. Jotkut asukkaista ovat jättäneet vetoomuksia koskien melu-, välke- ja terveyshaittoja.
Hankealueen viiden kilometrin vaikutussäteellä asuu jopa 428 vakinaista asukasta ja alueella on 72 kesä-asuntoa. Erityisen raskaasti jättiturbiinit varjostaisivat ja pirstoisivat Vanttilan, Huhtamon, Parrilan, Haviokosken, Kokkolan, Kanniston, Teikarlan, Hurulan, Rantakylän, Naatulan ja Rieskalan perinteisiä kyläalueita.
Kymmenien talojen lähietäisyydelle alle 2 kilometriin nousisi 300 metrisiä turbiineja. OP:n kiinteistöarvioinnin mukaan tuulivoimalan läheisyydessä alentuu kiinteistöjen arvo jopa kolmasosan.
Kuntalaiset ovat pyytäneeet konsultointia Tuulivoima-
Tanskassa tiukka sääntely ja vastustus- tuuliteollisuus siirtyy Suomeen
Keski-Euroopassa vastustetaan laajasti tuulivoimaloita asuinalueilla. Tanskassa tuulivoiman sijoittamista asutuksen lähelle säännellään tiukasti etäisyys- ja suunnittelusäännöillä. Tanskassa tuuliteollisuutta rakennetaan pääosin enää merelle.
Kun Tanskassa on tiukka sääntely, tanskalainen pääoma ja tuulivoima-alan toimijat siirtyvätkin Suomeen, missä politiikka on “suotuisaa”, eli sääntely heikkoa. Suomea kuvataan tuulivoiman kannalta poliittisesti suotuisaksi toimintaympäristöksi, eli saa rakentaa teollisuutta melkein minne vaan.
Myrsky Energia on sen suomalainen paikallistoimija. Yle kertoi Myrskyn ja tanskalaisen Copenhagen Infrastructure Partnersin (CIP) 2,3 miljardin euron yhteistyösopimuksesta, koskien 300 tuulivoimalaa Suomessa. Toteutuessaan ne kattaisivat kolmasosan Suomen tuulivoimatuotannosta. Myrsky Energialla ei ole yhtään toiminnassa olevaa tuulivoimalaa ja erilaisia haasteita toiminnassa.
Myrsky Oy:n toiminta epävarmaa
Myrsky Energian tilinpäätöksessä ilmenee (2024) rahoitukseen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus.Tilintarkastajan mukaan “rahoitustilanteeseen liittyvä epävarmuus osoittaa epävarmuutta, joka saattaa antaa aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa”. Vuoden 2024 tulos oli tappiollinen. Tilinpäätöksen mukaan Myrsky Energia oli antanut omien ja muiden konserniyhtiöiden puolesta velkojen vakuuksia 56,8 miljoonaa euroa (2024)
Myrskyn ja Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston yhteistyö loppui vuonna 2025. ja kuusi kaavoitusvaiheen tuulivoimahanketta siirtyi Myrskyltä rahastolle. Myrsky jatkoi hanketoimijana siirtymäajan.
Hattulan Niinimäen hankkeessa Myrsky vastasi viranomaisten lausuntoihin ja asukkaiden mielipiteisiin piittaamattomasti “monet kielteiset vaikutukset voivat lievennyskeinoista huolimatta säilyä suurina, mutta ne eivät estä hankkeen toteuttamista.” , Tuulentuoma-julkaisun mukaan.
Hattulassa Myrsky suunnitteli Niinimäkeen 300-metrisiä tuulivoimaloita Hämeen järviylängön erämaahan ja Hämeen Härkätien kulttuuriympäristöön. Hanketta vastustaneet perinne -ja luontoyhdistykset veivät asian tanskalaiselle pääomarahoittajalle. Yhdistykset lähettivät kirjeen Myrskyn ulkomaalaiselle rahoittajalle Copenhagen Infrastructure Partnersille (CIP). He pyysivät CIP:tä arvioimaan uudelleen Niinimäen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon sekä Myrskyn toimintatapoja suhteessa rahoittajan omiin vastuullisuusperiaatteisiin.
Datakeskuksien massiivinen sähkönkulutus suurimpana syynä tuuliteollisuuden nopealle lisäykselle
Huittisiin kaavaillaan Greensky Oy:n datakeskusta, jolloin Huittisen sähkönkäyttö moninkertaistuu ja datakeskuksen tarpeeseen pitää rakentaa lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa ja lisää sähköverkkoa. Laskelman mukaan Huittisten 100 megawatin datakeskus kuluttaisi täydellä teholla 876 GWh sähköä vuodessa, eli noin seitsemän kertaa Huittisten nykyisen 122 GWh vuosikulutuksen. Jos datakeskus kasvaisi tavoitteena olevaan 250 megawatin tehoon, kulutus olisi 2190 GWh vuodessa, eli noin 18 kertaa Huittisten nykyinen sähkönkulutus.
Moninkertaistuvan sähkönkulutuksen vuoksi Huittisiin kaavaillaan massiivista tuulivoimateollisuusaluetta. Lintukankaan tuuliteollisuusvoimaloita ei perustella Huittisten nykyisellä paikallisella sähkönkulutuksella, vaan datakeskuksen aikaansaamasta moniteollisuusketjusta ja energiantarpeesta. Huittisen omassa tiedotteessaan todetaan: ”Suunnitteilla oleva datakeskus hyödyntää alueen vahvaa energiainfrastruktuuria sekä lähialueelle rakentuvaa uusiutuvan energian tuotantoa.”
Ulkomainen datakeskus hyödyntää suomalaisen maanomistajan alueita, suomalaista kulttuurimaisemaa ja luontoa. Viranomaislausunnot eivät kykene estämään teollisuushankkeita. Valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa tai luonto-aluetta koskevan museo- tai ympäristöviranomaisen kielteiselle lausunnolle on kiireellisesti säädettävä sitova oikeusvaikutus, joka estää ulkomaalaisrahoitteisten teollisuushankkeiden rakentamisen suojeluille alueille.
Helena Virtanen
.
Lähteitä:
https://valtioneuvosto.fi/-/
”Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tunnistettu – Valtioneuvosto”
https://valtioneuvosto.fi/
Valtioneuvoston päätös YM/2021/70 – Valtioneuvosto
https://www.tuomioistuimet.fi/
”Turun hallinto-oikeuden viikolla 28 antamia julkisia päätöksiä – Tuomioistuimet.fi”
https://yle.fi/a/74-20033195
”Suomesta kannattaa tehdä toinen Norja, sanoo jättirahoituksen saanut suomalainen tuulivoiman rakentaja | Talous | Yle”
https://myrsky.fi/2025/09/
https://myrsky.fi/2025/07/
”Kuusi Myrskyn hanketta uuteen vaiheeseen – Myrsky Energia”
