Sähköisiin potilastietoihin kirjatut merkinnät voivat aiheuttaa potilaille loukkaantumisen kokemuksia, vaikka tiedot olisivat terveydenhuollon näkökulmasta perusteltuja. Tämä käy ilmi Aalto-yliopisto johtamasta tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lähes 4 700 suomalaisen kokemuksia OmaKanta-palvelussa näkyvistä potilaskirjauksista.
Tutkimuksen mukaan valtaosa vastaajista ei kokenut kirjauksia loukkaaviksi. Silti 13 prosenttia kertoi loukkaantuneensa jostakin sähköisiin potilastietoihin kirjatusta tiedosta. Erityisen yleistä tämä oli mielenterveyshoitoa saaneiden keskuudessa: heistä yli neljännes koki merkintöjen olleen loukkaavia.
Tutkimuksesta vastannut väitöskirjatutkija Saija Simola kertoo mielenterveyteen liittyvän edelleen voimakasta stigmaa, mikä näkyy myös potilaskokemuksissa.
”Moni koki ongelmalliseksi sen, että vanhat mielenterveysdiagnoosit nousivat esiin kirjauksissa silloinkin, kun vastaanotolle oli hakeuduttu fyysisen vaivan vuoksi”, Simola kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa potilaat kuvasivat omin sanoin, millaiset kirjaukset tuntuivat loukkaavilta. Esiin nousivat virheet, epäolennaisiksi koetut tiedot sekä epäkunnioittava kieli. Osa vastaajista kertoi kokeneensa tulleensa leimatuiksi esimerkiksi “hankaliksi potilaiksi”, “luulosairaiksi” tai “narkomaaneiksi”.
Myös seksuaalisuuteen, siviilisäätyyn tai mielenterveyteen liittyvien tietojen kirjaaminen tilanteissa, joissa niitä ei pidetty olennaisina, herätti voimakkaita reaktioita. Lisäksi osa koki, että heidän puheitaan oli tulkittu väärin tai tärkeää tietoa jätetty kirjaamatta kokonaan.
Tutkimuksen mukaan loukkaantumisen kokemuksia voisi vähentää avoimemmalla vuorovaikutuksella vastaanotolla. Jos lääkäri kertoo jo käynnin aikana, mitä tietoja kirjataan ja miksi, potilas ei ylläty myöhemmin OmaKannassa näkyvistä merkinnöistä.
Tutkimuksessa havaittiin myös eroja eri väestöryhmien välillä. Naiset, nuoret, korkeakoulutetut sekä terveytensä huonoksi kokevat ilmoittivat loukkaantumisesta muita useammin. Ikääntyneet vastaajat puolestaan suhtautuivat kirjauksiin keskimäärin vähemmän kriittisesti.
Tutkijoiden mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen avoimia sähköisten terveystietojen suhteen. Monissa maissa keskustellaan edelleen siitä, pitäisikö potilaiden päästä näkemään esimerkiksi mielenterveyttä koskevat kirjaukset lainkaan.
Simolan mukaan avoimuus kuitenkin lisää tutkimusten perusteella luottamusta terveydenhuoltoon.
Tutkimus julkaistiin 14. toukokuuta Journal of Medical Internet Research -tiedelehdessä. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös Ruotsista, Norjasta ja Iso-Britanniasta.
