Kotimaisia kieliä puhuvien määrä Suomessa on laskenut alle viiden miljoonan rajan, kertoo Tilastokeskus. Ennakkotietojen mukaan maaliskuun lopussa suomea, ruotsia tai saamea puhui 4 999 717 ihmistä, mikä vastaa noin 88 prosenttia koko väestöstä.
Tilastokeskuksen mukaan kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni alkuvuoden aikana 6 772 hengellä. Yliaktuaari Markus Rapo kertoo kehityksen taustalla olevan erityisesti väestön ikärakenteen ja syntyvyyden laskun. Hänen mukaansa kotimaisia kieliä puhuvia kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy, mikä on kääntänyt kehityksen laskuun jo vuodesta 2014 lähtien. Vielä vuonna 2013 kotimaisia kieliä puhuvia oli yli 5,16 miljoonaa.
Myös Suomen kokonaisväkiluku on kääntynyt laskuun alkuvuoden aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli maaliskuun lopussa 5 650 933, mikä on 1 948 vähemmän kuin vuoden alussa. Kehitykseen vaikutti erityisesti maastamuuton voimakas kasvu.
Yliaktuaari Joonas Toivola kertoo, että alkuvuonna Suomesta muutti ulkomaille selvästi enemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin, ja erityisesti muutot Viroon kasvoivat poikkeuksellisen paljon. Tammi–maaliskuussa Viroon kirjattiin peräti 4 807 maastamuuttoa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli alle 300.
Toivolan mukaan taustalla on Suomen ja Viron välinen uusi sopimus väestörekisteritietojen vaihdosta. Sen myötä henkilöllä voi olla vakituinen osoite vain yhdessä maassa, ja käytännössä Virossa asuvat mutta aiemmin myös Suomeen rekisteröidyt henkilöt on kirjattu maastamuuttaneiksi. Tämä niin sanottu rekisterisiivous näkyy tilastoissa voimakkaana muuttopiikkinä.
”Maastamuuttojen määrän kasvu pienensi nettomaahanmuuttoa niin paljon, ettei se enää riittänyt pitämään Suomen väkilukua kasvussa”, Toivola toteaa.
Alueellisesti muutokset ovat näkyneet erityisesti Uudellamaalla, josta kirjattiin suurin osa Viroon suuntautuneista muutoista. Yliaktuaari Minna Wallenius kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi: Uudeltamaalta muutti alkuvuonna enemmän ihmisiä ulkomaille kuin sinne saapui ulkomailta.
Väestökehityksen muutos ei rajoittunut pelkästään pääkaupunkiseudulle. Myös Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla nähtiin selvä kasvu Viroon kirjatuissa maastamuutoissa. Molemmissa maakunnissa väkiluku kääntyi hienoiseen laskuun alkuvuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan rekisteritietojen päivityksen vaikutusten odotetaan jatkuvan vielä tulevina kuukausina, mikä voi pitää maastamuuttoluvut tavallista korkeampina myös jatkossa.
