Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut kokonaisturvallisuuden katsauksen, joka sisältää yli sata suositusta Suomen turvallisuuden ja väestön kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Ehdotukset koskevat muun muassa henkistä kriisinkestävyyttä, terveysturvallisuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta.
THL:n mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Sodat, ilmastonmuutos, tekoälyn kehitys ja globaalit terveysuhat haastavat yhteiskunnan rakenteita ja ihmisten arjen turvallisuutta.
Tutkimustieto keskeisessä roolissa
Katsaus perustuu valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategia -linjauksiin, joissa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja varautumisen periaatteet.
THL korostaa ajantasaisen ja luotettavan tutkimustiedon merkitystä päätöksenteossa ja kriisinhallinnassa. Laitoksen rooli nähdään keskeisenä erityisesti terveysuhkien torjunnassa, kuten tartuntatautien, biologisten ja kemiallisten riskien sekä sään ääri-ilmiöiden hallinnassa.
Huoli henkisestä kriisinkestävyydestä
Katsauksen mukaan suomalaisten henkisessä kriisinkestävyydessä on huolestuttavia merkkejä. Mielenterveyden ongelmat ja toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, samalla kun luottamus päätöksentekoon ja peruspalveluihin on heikentynyt.
Lisäksi turvattomuuden kokemukset ovat yleistyneet ja erityisesti nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt ja vastakkainasettelu lisääntynyt.
THL:n mukaan sisäinen turvallisuus rakentuu pitkälti hyvinvoivista ihmisistä. Syrjäytyminen, väkivalta ja haitalliset lapsuuden kokemukset voivat pitkällä aikavälillä heikentää koko yhteiskunnan turvallisuutta.
Ennaltaehkäisy ratkaisee
Katsauksessa painotetaan, että kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa jo normaalioloissa. Tämä tarkoittaa muun muassa toimivia palveluita, toimeentulon turvaamista sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamista.
Keskeisiä suosituksia ovat esimerkiksi kansallisen tilannekuvan parantaminen, terveysuhkiin varautumisen koordinoinnin selkeyttäminen sekä väkivallan ehkäisyn rakenteiden vahvistaminen. Lisäksi THL korostaa rokotuskattavuuden ylläpitämisen merkitystä.
Rokotuskattavuuden vahvistaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen kysymys. Viime vuosina rokotekeskustelu on voimistunut ja yhä useampi on kyseenalaistanut viranomaisten viestinnän avoimuuden sekä päätöksenteon perusteet.
