Oikeusministeriö käynnistää laajan esiselvityksen siitä, miten ja missä laajuudessa tekoälyä voidaan jatkossa hyödyntää suomalaisessa viranomaistoiminnassa. Tarkoituksena on määritellä selkeät rajat ja edellytykset tekoälyn käytölle niin, että tehokkuutta voidaan parantaa ilman, että oikeusturva tai perusoikeudet vaarantuvat.
Selvityksessä tarkastellaan erityisesti sitä, voisiko tekoäly toimia viranomaisten apuvälineenä esimerkiksi asiakirjojen käsittelyssä, taustaselvitysten tekemisessä, neuvontapalveluissa tai päätösten valmistelussa. Varsinaista päätöksentekoa tekoäly ei kuitenkaan korvaisi – vastuu päätöksistä säilyisi aina ihmisellä.
Oikeusministeriön mukaan esiselvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, millaista sääntelyä ja ohjeistusta tarvitaan, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti ja läpinäkyvästi. Viranomaistoiminnassa tekoälyn käyttö liittyy aina perusoikeuksiin, yksityisyydensuojaan ja syrjimättömyyteen, minkä vuoksi riskien arviointi on keskeisessä roolissa.
Taustalla on julkisen hallinnon kasvavat paineet tehostaa toimintaansa ja digitalisoida palveluita. Tekoälyn ja automaation hyödyntämistä on jo aiemmin ehdotettu muun muassa asiakirjahallinnon, anonymisoinnin ja viranomaisneuvonnan tueksi. Nyt käynnistyvä selvitys on osa tätä laajempaa kehittämistyötä.
Oikeusministeriö painottaa, että tekoäly voi parhaimmillaan vapauttaa viranomaisten aikaa rutiinitehtävistä ja parantaa palveluiden saatavuutta. Samalla on kuitenkin varmistettava, että algoritmien toiminta on läpinäkyvää ja että kansalaisilla on mahdollisuus ymmärtää, milloin ja miten tekoälyä on käytetty heidän asioissaan.
Selvityksen valmistuttua hallitus voi tehdä päätöksiä mahdollisista lakimuutoksista tai viranomaisohjeista. Tavoitteena on yhdenmukainen toimintamalli koko hallinnolle, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää hallitusti, eettisesti ja oikeusturvaa kunnioittaen.
Toimittaja
Juha Korhonen
