Puolustusministeriön käymät neuvottelut Naton strategisten johtoportaiden kanssa ovat edenneet vaiheeseen, jossa uusi Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus valmistellaan lausuntokierrokselle. Sopimusluonnos määrittelee Naton kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaa Suomessa – ja sisältää myös kohdan, joka antaisi Nato-kenraaleille ja muulle johtohenkilöstölle diplomaattista koskemattomuutta vastaavan syytesuojan heidän toimiessaan Suomessa.
Kyseessä olisi ensimmäinen puolustusministeriön johdolla valmisteltu Natoon liittyvä valtiosopimus. Hallituksen on tarkoitus lähettää esitysluonnos lausunnoille tammikuussa ja viedä varsinainen esitys eduskunnalle huhtikuussa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kuvaa kokonaisuutta tärkeäksi osaksi Suomen Nato-integraatiota ja esikuntarakenteiden vahvistamista: ”Nyt varmistamme olemassa olevien ja mahdollisesti tulevien esikuntien vahvat toimintaedellytykset.”
Syytesuoja nostaa kysymyksiä Nato-henkilöstön asemasta Suomessa
Sopimusluonnoksen merkittävin ja juridisesti kauaskantoisin kohta koskee Nato-kenraalien asemaa. Heille ja korkealle esikuntahenkilöstölle myönnettäisiin syytesuoja, joka rinnastuu diplomaattiseen immuniteettiin. Tällöin Suomen viranomaiset eivät voi kohdistaa heihin tavanomaista rikosoikeudellista menettelyä heidän tehtäviensä aikana.
Immuniteetti ulottuu osittain myös henkilöstöön. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka laajaa koskemattomuutta kansainväliselle sotilashenkilöstölle Suomessa ollaan valmiita myöntämään.
Esikunnille laajat toimivaltuudet – mutta muodollisesti Suomen hyväksynnällä
Sopimusluonnos määrittää, että Naton kansainvälisillä sotilasesikunnilla olisi Suomessa samat toimintaoikeudet kuin Puolustusvoimilla. Sopimusta sovellettaisiin kaikkiin Suomessa toimiviin esikuntiin ja organisaatioihin, joille myönnetään Pariisin pöytäkirjan mukainen status. Ensimmäisessä vaiheessa tämä koskisi Mikkelissä sijaitsevaa MCLCC-maavoimajohtoportaasta.
Hallitus korostaa, että:
-
esikuntien perustaminen,
-
henkilöstön lisääminen,
-
tai operatiivisen toiminnan muuttaminen
vaativat jatkossakin Suomen erillisen hyväksynnän.
Kriitikot huomauttavat kuitenkin, että syytesuoja ja laaja toimintaoikeus yhdessä luovat esikunnille aseman, joka on merkittävästi vahvempi kuin mitä Nato-jäsenyyden myyntivaiheessa julkisesti kuvattiin.
Aiemmat poliittiset lupaukset nousevat pintaan
Nato-jäsenyysprosessin aikana poliittiset päättäjät vakuuttivat, ettei Suomeen olisi tulossa pysyviä tukikohtia tai esikuntia. Sopimusluonnos kuitenkin rakentaa pysyvän lainsäädännöllisen kehyksen juuri esikuntien pitkäaikaiselle toiminnalle Suomessa – ja myöntää niiden johdolle syytesuojan.
Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten sopimusluonnos suhteutuu niihin linjauksiin, joita suomalaisille annettiin ennen Nato-jäsenyyden hyväksyntää.
Toimittaja
Juha Korhonen
Tilaa Positv TÄSTÄ
