Sahojen kuivaamoista karkaa ilmaan vuosittain valtava määrä puusta peräisin olevia yhdisteitä. Oulun yliopiston tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että ainakin osalla niistä voi olla huomattavaa kaupallista arvoa.
Oulun yliopiston PUUKU-tutkimushankkeessa selvitettiin, mitä mänty- ja kuusisahatavaran kuivauksessa haihtuu ilmaan, kuinka paljon yhdisteitä syntyy ja olisiko niitä mahdollista ottaa talteen teollisuuden raaka-aineiksi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijat tunnistivat puusta yli sata haihtuvaa yhdistettä. Tulokset perustuivat sekä laboratoriouunissa että todellisissa sahakuivaamoissa tehtyihin mittauksiin, joiden avulla arvioitiin kokonaisen sahalaitoksen vuosittaisia päästö- ja ainemääriä.
Taloudellisesti kiinnostavimmaksi osoittautui alfa-pineeni, joka on havupuiden tuoksulle ominainen luonnollinen yhdiste.
LUE MYÖS: Posi TV kävi läpi Reiner Fuellmichin BGH-päätöksen – oikeudelta erikoinen ratkaisu
Mäntysahatavaran kuivauksessa alfa-pineenin osuus oli 66 prosenttia tutkituista haihtuvista yhdisteistä ja peräti 77 prosenttia niiden arvioidusta kaupallisesta arvosta. Kuusella vastaavat osuudet olivat 26 ja 33 prosenttia.
Satojentuhansien eurojen arvosta aineita ilmaan
Tutkijoiden laskelmien mukaan seitsemän kaupallisesti tärkeimmän yhdisteen arvo olisi vuodessa vähintään noin 279 000 euroa mäntysahalla ja 420 000 euroa kuusisahalla, kun saha tuottaa 400 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa.
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että sahan piipusta olisi sellaisenaan kerättävissä satojentuhansien eurojen voitto. Laskelma kuvaa yhdisteiden kaupallista arvoa, ja niiden talteenotto, puhdistaminen ja erottaminen toisistaan aiheuttavat kustannuksia.
Alfa-pineenillä on jo olemassa teollisia käyttökohteita. Sitä hyödynnetään muun muassa tärpätissä, liimoissa, pinnoitteissa, desinfiointiaineissa sekä tuoksu- ja aromiaineissa.
Oulun yliopiston mukaan sahakuivaamon poistoilman yhdessä kuutiometrissä oli keskimäärin noin 80 milligrammaa alfa-pineeniä.
”Tulokset viittaavat siihen, että ensimmäiset talteenottoratkaisut kannattaisi kohdistaa erityisesti mäntysahoihin ja alfa-pineenin talteenottoon, jonka arvo on suurin”, tutkimusta johtanut tutkijatohtori Petri Österberg kertoo.
Samalla talteenotto voisi vähentää sahatavaran kuivauksesta ilmaan vapautuvia päästöjä.
Tutkijat saivat aineita jo talteen
Kyse ei jäänyt pelkästään laskennalliseksi arvioksi. Hankkeessa puusta haihtuvia kaasuja otettiin talteen aktiivihiilisuodattimella ja muutettiin edelleen nestemäiseen muotoon.
LUE MYÖS: Suomalaistutkimus: Lapsuuden tupakansavu voi näkyä muistissa vuosikymmeniä
Männyn kuivauksesta talteen saadun alfa-pineenin puhtaus vaihteli 70–88 prosentin välillä. Teollisuuslaadun rajana pidettiin tutkimuksessa noin 95 prosentin puhtautta.
Tekniikka ei siis ole vielä valmis teolliseen hyödyntämiseen. Erityisesti eri yhdisteiden erottaminen toisistaan vaatii jatkokehitystä.
Tutkimuksessa löytyi myös erittäin arvokkaita mutta hyvin pieninä pitoisuuksina esiintyviä aineita. Esimerkiksi kuusen kuivauksesta löytyneen hajusteissa ja makuaineissa käytettävän germakreeni D:n laboratoriokemikaalin hinta voi olla erittäin korkea. Ainetta vapautuu kuitenkin niin vähän ja sen erottaminen on niin vaikeaa, ettei korkea yksikköhinta tarkoita vastaavaa käytännön tuottoa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
PUUKU-hanke toteutettiin Oulun yliopiston ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikön sekä Kajaanissa toimivan mittaustekniikan yksikön yhteistyönä. Hanke kesti vuoden 2024 alusta toukokuun 2026 loppuun.
