Suomalaispankki aloittaa digitaalisen euron testaamisen – näin pilotti etenee

Kuva: Suomen keskuspankki

Suomen Pankki ja OP Pohjola ovat allekirjoittaneet sopimuksen osallistumisesta eurojärjestelmän digitaalisen euron pilottihankkeeseen. Pilotissa testataan muun muassa digitaalisen euron teknisiä ratkaisuja, maksuprosesseja ja käyttäjäkokemusta.

Suomen Pankin mukaan sopimus vahvistaa suomalaisten toimijoiden osallistumista eurooppalaisen maksamisen tulevaisuuden kehittämiseen.

”Pilottisopimuksen allekirjoittaminen on tärkeä askel eteenpäin digitaalisen euron valmistelutyössä. Pilotin avulla saamme käytännön kokemuksia siitä, miten digitaalinen euro voisi toimia osana eurooppalaista maksamisen ekosysteemiä”, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki toteaa.

Välimäen mukaan osallistumisella pyritään myös varmistamaan, että suomalaiset näkökulmat huomioidaan Euroopan laajuisessa maksamisen kehitystyössä.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Testaus alkaa vuoden 2027 jälkipuoliskolla

Pilotin on määrä käynnistyä vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Valitut euroalueen maksupalveluntarjoajat, kauppiaat ja keskuspankkien työntekijät testaavat digitaalista euroa 12 kuukauden ajan erilaisissa arjen maksutilanteissa.

Tarkoituksena on selvittää kontrolloidussa ympäristössä, miten digitaalinen euro toimisi käytännössä ja kuinka se voitaisiin yhdistää nykyisiin maksujärjestelmiin.

OP Pohjolan pääjohtajan Timo Ritakallion mukaan pilottihanke tarjoaa pankille mahdollisuuden osallistua eurooppalaisten maksuratkaisujen kehittämiseen.

”Haluamme olla mukana kehittämässä toimintavarmoja ja sujuvia maksamisen tapoja ja edistämässä eurooppalaisten maksuratkaisujen saatavuutta suomalaisille kuluttajille ja kauppiaille”, Ritakallio sanoo.

Käyttöönotosta ei ole vielä päätetty

Digitaalisen euron tekninen valmistelu etenee samaan aikaan Euroopan unionin lainsäädäntöprosessin kanssa.

Euroopan parlamentti hyväksyi 9. heinäkuuta kantansa digitaalista euroa koskevaan lakipakettiin ja antoi valtuudet aloittaa neuvottelut jäsenmaita edustavan Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Lakipaketin tavoitteena on luoda oikeudelliset edellytykset digitaalisen euron mahdolliselle käyttöönotolle.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Suomen Pankki on valmistellut pilottia yhdessä suomalaisten maksupalveluntarjoajien kanssa. OP Pohjolan osallistumista edelsi useiden kuukausien valmistelutyö, jonka aikana pankki arvioi hankkeen tavoitteita ja teknisiä vaatimuksia.

Euroopan keskuspankki teki lopulliset valinnat pilottiin osallistuvista maksupalveluntarjoajista. Pilottiin valittiin yhteensä 36 maksupalveluntarjoajaa.

Keskustelu 2

  1. evs
    Digitaalisen euron tekninen toteutus on mielenkiintoinen siksi, että siinä erotetaan keskuspankin ydinjärjestelmä ja maksupalveluntarjoajien rooli.
  2. evs
    Euroopan keskuspankin julkaisema osallistujaluettelo: Kyseessä on nimenomaan maksupalveluntarjoajien (Payment Service Providers, PSP) pilotti, ei pelkästään pankkien pilotti. Mukana on perinteisiä pankkeja, digitaalisia pankkeja, maksunvälittäjiä ja maksuteknologiayrityksiä.

    Suomesta mukaan valittiin:
    OP Retail Customers plc (OP Ryhmä)

    Muut 35 maksupalveluntarjoajaa ovat:
    Adyen N.V. / Alankomaat, Banco Comercial Português (Millennium BCP) / Portugali, Banca Monte dei Paschi di Siena / Italia, Banca Sella / Italia, Bank of Cyprus / Kypros, BAWAG P.S.K / Itävalta, BPCE / Ranska, Caixa Geral de Depósitos / Portugali, CECABANK / Espanja, Cooperative Bank of Chania / Kreikka, Corvus Pay / Kroatia, Deutsche Bank / Saksa, DZ BANK / Saksa, Isybank / Italia, JCC Payment Systems / Kypros, Landesbank Hessen-Thüringen (Helaba) / Saksa, National Bank of Greece / Kreikka, Nexi Payments / Italia, Nova Ljubljanska banka (NLB) / Slovenia, Numia / Italia, PAYONE / Saksa, Piraeus Bank / Kreikka, Poste Italiane / Italia, Raiffeisen Bank International / Itävalta, Raiffeisenbank Austria d.d. / Kroatia, Revolut Bank UAB / Liettua, RS2 Financial Services / Saksa, Satispay Europe / Luxemburg, Stripe Technology Europe / Irlanti, SumUp / Irlanti, Tatra banka / Slovakia, Uinku Payments / Espanja, Unicre Instituição Financeira de Crédito / Portugali, UniCredit / Italia, Worldline Financial Services (Europe) / Luxemburg. Mielenkiintoisia painotuksia...

    Suuret eurooppalaiset pankit ovat mukana (esim. Deutsche Bank, UniCredit, BPCE, Raiffeisen, National Bank of Greece). Fintech-yritykset ovat vahvasti edustettuina (Adyen, Stripe, Revolut, SumUp, Satispay). Maksuinfrastruktuurin toimijat ovat mukana (Worldline, Nexi, PAYONE, CECABANK, RS2). Mukana on sekä korttimaksamisen, tilisiirtojen että kauppiasratkaisujen tarjoajia.

    ECB:n tavoitteena on testata digitaalista euroa mahdollisimman monipuolisissa käyttötilanteissa, kuten verkkokaupassa, myymälämaksuissa ja henkilöiden välisissä mak

Luitko jo nämä?

Blogi – Keittiöpsykologi: Ajatuksia Tuusulan tapauksesta

Lukiessani viime päivinä ihmisten kommentteja, kirjoituksia sekä myös median aika provosoiviakin julkituloja tästä Tuusulan onnettomuudesta aloin miettimään sellaista asiaa, että nykyään yritetään kyllä vähän pyöristellä ja peitelläkin asioita. Se on käynyt selväksi monessakin suhteessa. Mutta se mikä minua eniten tässä asiassa nyt laittoi miettimään, on niin sanotun somekansan reaktiot tähän tapahtumaan. Tapaus on surullinen ja […]

Blogi 38 min sitten

Yle maksukortin taakse tai Yle-vero uusiksi? – Somessa ehdotetaan verorahoitusta myös pienemmille medioille

Yleisradion rahoituksesta on noussut sosiaalisessa mediassa uudenlainen avaus: nykyinen Yle-vero voitaisiin korvata mediaverolla, jonka tuotot eivät menisi yksinomaan Ylelle. Vaihtoehtoisesti Ylen palvelut voitaisiin siirtää maksukortin taakse. Mediaveromallissa myös pienemmät ja riippumattomat suomalaismediat voisivat päästä julkisen rahoituksen piiriin. X-palvelussa esitetyssä ehdotuksessa nykyisen Yle-veron tilalle esitetään kahta vaihtoehtoa: Ylen palveluiden siirtämistä maksukortin taakse tai uudenlaisen mediaveron käyttöönottoa. […]

Someuutiset 1 t sitten

Rikoksen uhrina saat korvauksen – paitsi jos olet köyhä

Rikoksen uhrille maksettavan korvauksen pitäisi hyvittää hänelle aiheutunutta kipua, haittaa tai kärsimystä. Jos uhri on niin vähävarainen, että hän joutuu elämään toimeentulotuen varassa, korvaus voikin samalla leikata hänen toimeentulotukeaan. Suuri vahingonkorvaus voi Kelan mukaan vaikuttaa tukeen jopa useiden kuukausien ajan. Rikoksen uhri voi Suomessa saada valtion varoista korvausta rikoksen aiheuttamista vahingoista. Valtiokonttorin mukaan rikosvahinkokorvauksena voidaan […]

Oikeusvaltio 1 t sitten