New Yorkin amish-yhteisön ja osavaltion vuosia jatkunut kiista koulujen rokotusvaatimuksista on kärjistymässä. Kolmelle pienelle amish-koululle on määrätty yhteensä 118 000 dollarin sakot, ja kantajien asianajajat varoittavat, että osa noin 25 000 amishista saattaa jättää osavaltion kokonaan.
New Yorkin amish-yhteisö saattaa olla suuren muuttopäätöksen edessä. New York Postin mukaan yhteisön edustajat varoittavat, että tuhannet amishit voivat lähteä New Yorkista, mikäli heidän oikeustaistelunsa osavaltion koulujen rokotusvaatimuksia vastaan epäonnistuu.
Kiistan ytimessä ovat pienet yksityiset amish-koulut, jotka eivät ole vaatineet oppilailtaan kaikkia New Yorkin lain edellyttämiä rokotuksia.
Uskonnollinen poikkeus poistettiin vuonna 2019
New York salli aiemmin sekä lääketieteellisiä että uskonnollisia poikkeuksia koulujen rokotusvaatimuksista.
Tilanne muuttui vuonna 2019, jolloin osavaltio poisti uskonnollisen poikkeuksen tuhkarokkoepidemian jälkeen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Nykyisin New Yorkissa julkisissa, yksityisissä ja uskonnollisissa kouluissa opiskelevien lasten on täytettävä osavaltion rokotusvaatimukset, ellei heillä ole hyväksyttyä lääketieteellistä poikkeusta.
Osavaltion terveysministeriön mukaan vaatimukset koskevat muun muassa MPR-, polio-, hepatiitti B-, vesirokko- sekä kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteita.
Amish-kantajien mukaan uskonnollisen poikkeuksen poistaminen loukkaa heidän perustuslaillista uskonnonvapauttaan.
Kolmelle koululle 118 000 dollarin sakot
Oikeusjutussa Miller v. McDonald ovat mukana muun muassa Dygert Road School, Pleasant View School ja Shady Lane School.
New Yorkin terveysviranomaiset ovat määränneet kouluille yhteensä 118 000 dollarin sakot, koska rokottamattomien lasten sallittiin jatkaa koulunkäyntiä.
Second Circuit -vetoomustuomioistuimen ratkaisun mukaan osavaltion laki mahdollistaa enintään 2 000 dollarin seuraamuksen yksittäisestä rikkomuksesta.
Amish-kantajat puolestaan ovat vedonneet siihen, että heidän pienissä yhteisöissään järjestettävä koulunkäynti on olennainen osa lasten uskonnollista ja yhteisöllistä kasvatusta.
Korkein oikeus puuttui asiaan jo kerran
Yhdysvaltain korkein oikeus puuttui jutun kulkuun joulukuussa 2025, mutta ei tuolloin ratkaissut itse rokotuskiistan perustuslainmukaisuutta.
Korkein oikeus kumosi alemman oikeusasteen ratkaisun ja palautti asian Second Circuit -vetoomustuomioistuimen uudelleen arvioitavaksi korkeimman oikeuden tuoreen Mahmoud v. Taylor -ratkaisun valossa.
SCOTUSblogin mukaan kyse oli siitä, miten uskonnonvapautta koskevaa oikeuskäytäntöä pitäisi soveltaa amishien tapaukseen.
Uusi käsittely päättyi kuitenkin jälleen New Yorkin osavaltion eduksi.
Second Circuit päätti 30. kesäkuuta 2026, että rokotusvaatimus on perustuslain mukainen myös amish-kantajiin sovellettuna.
Asia halutaan jälleen korkeimpaan oikeuteen
Amish-kantajien asianajajat eivät ole luovuttamassa. New York Postin mukaan heidän tarkoituksenaan on pyytää Yhdysvaltain korkeinta oikeutta ottamaan asia uudelleen käsiteltäväksi. Uusi hakemus on määrä jättää syyskuussa.

On kuitenkin tärkeää huomata, ettei korkein oikeus ole vielä päättänyt ottaa asiaa uudelleen käsiteltäväkseen.
”Onko amisheille enää tilaa?”
Kantajia edustava asianajaja Hiram Sasser on nostanut kiistan laajemmaksi kysymykseksi uskonnonvapaudesta.
”Onko tultu siihen pisteeseen, ettei amisheille enää ole tilaa?”
Asianajajien mukaan New Yorkin nykyinen linja voi johtaa siihen, että amish-perheet muuttavat osavaltiosta esimerkiksi Pennsylvaniaan, jossa on ennestään suuri amish-väestö.
New York Postin mukaan kyse ei ole vain muutamasta perheestä, sillä New Yorkissa arvioidaan asuvan noin 25 000 amishia.
Osavaltion viranomaiset puolestaan perustelevat rokotusvaatimuksia kansanterveyden suojelemisella ja tartuntatautien ehkäisemisellä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kiistassa vastakkain ovatkin kaksi vahvaa periaatetta: osavaltion vaatimus suojella ”kansanterveyttä” sekä amish-yhteisön vaatimus saada elää ja kouluttaa lapsensa oman uskonnollisen vakaumuksensa mukaisesti.