Noin 0,4 prosenttia Suomen väestöstä on poliiseja tai juristeja. Kansanedustajista vastaava osuus on noin 12 prosenttia. Jos lähihoitajat olisivat eduskunnassa samassa suhteessa yliedustettuina, heitä olisi Arkadianmäellä jopa noin 85–100.
Suomen eduskunnassa istuu tällä vaalikaudella poikkeuksellisen suuri joukko poliisi- ja oikeusalan taustaisia kansanedustajia. Kun mukaan lasketaan poliisina toimineet kansanedustajat sekä juristi-, lakimies-, asianajaja-, syyttäjä- tai muulla oikeusalan taustalla eduskuntaan nousseet henkilöt, ryhmän kooksi muodostuu arviolta 24 kansanedustajaa.
Se tarkoittaa noin 12 prosenttia koko eduskunnasta.
Luku on huomattava, kun sitä vertaa vastaavien ammattiryhmien osuuteen koko väestöstä. Suomessa on poliisihenkilöstöä noin 7 755 henkilötyövuotta ja Juristiliitto kertoo juristiyhteisönsä kooksi noin 16 000 henkilöä. Yhteensä tämä tekee noin 23 755 poliisia tai juristia. Suomen väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan huhtikuun 2026 lopussa 5 650 152.
Näillä luvuilla poliisit ja juristit muodostavat noin 0,4 prosenttia Suomen väestöstä.
Eduskunnassa heidän osuutensa on siis noin 30-kertainen väestöosuuteen verrattuna.
Keitä he ovat?
Poliisi- ja juristitaustaisia kansanedustajia on tässä laskelmassa yhteensä noin 24. Heistä yhdeksällä on poliisitausta ja noin viidellätoista juristi-, lakimies-, asianajaja-, syyttäjä- tai muu oikeusalan tausta.
Poliisitaustaiset kansanedustajat:
- Mira Nieminen, perussuomalaiset
- Marko Kilpi, kokoomus
- Timo Vornanen, eduskuntaryhmä Timo Vornanen / sitoutumaton
- Veijo Niemi, perussuomalaiset
- Anne Rintamäki, perussuomalaiset
- Rami Lehtinen, perussuomalaiset
- Merja Rasinkangas, perussuomalaiset
- Mari Kaunistola, kokoomus
- Mari Rantanen, perussuomalaiset
Juristi- ja oikeusalan taustaiset kansanedustajat:
- Elisa Gebhard, SDP
- Ville Tavio, perussuomalaiset
- Karoliina Partanen, kokoomus
- Antti Kurvinen, keskusta
- Antti Häkkänen, kokoomus
- Ben Zyskowicz, kokoomus
- Pihla Keto-Huovinen, kokoomus
- Leena Meri, perussuomalaiset
- Heikki Vestman, kokoomus
- Onni Rostila, perussuomalaiset
- Johannes Koskinen, SDP
- Ville Skinnari, SDP
- Joakim Strand, RKP
- Markus Lohi, keskusta
- Johanna Ojala-Niemelä, SDP
Kun nämä ryhmät lasketaan yhteen, poliisi- ja juristitaustaisia kansanedustajia on noin 24. Se tarkoittaa noin 12 prosenttia koko eduskunnasta.
Laajemmalla rajauksella osuus nousee vielä suuremmaksi
Jos tarkastelua laajennetaan poliiseista ja juristeista koko oikeus- ja turvallisuusalan ammattilaisiin, osuus kasvaa entisestään. Tällöin mukaan voidaan laskea myös esimerkiksi sotilas- ja maanpuolustustaustaisia kansanedustajia.
Tällä laajemmalla rajauksella oikeus- ja turvallisuusalan taustaisia kansanedustajia on arviolta noin 29. Se tarkoittaa 14,5 prosenttia koko eduskunnasta.
Laajempaan oikeus- ja turvallisuusalan ryhmään voidaan poliisien ja juristien lisäksi laskea esimerkiksi:
- Jarno Limnéll, kokoomus
- Jarmo Lindberg, kokoomus
- Aleksi Jäntti, kokoomus
- Atte Kaleva, kokoomus
- Tomi Immonen, perussuomalaiset
Laskelma ei ole virallinen eduskunnan tilasto, vaan ammattitaustoihin perustuva arvio. Rajaus vaikuttaa tulokseen: pelkät poliisit ja juristit muodostavat kapeamman ryhmän, kun taas oikeus- ja turvallisuusala kattaa myös laajemmin lainvalvonnan, oikeudenhoidon ja turvallisuuspolitiikan ammatilliset taustat.
Vertaus lähihoitajiin paljastaa mittasuhteen
Yliedustuksen mittakaava hahmottuu selvemmin, kun sama suhde siirretään toiseen ammattiryhmään.
Lähihoitajat ovat yksi Suomen suurimmista ammattiryhmistä. Jos lähihoitajat olisivat eduskunnassa yhtä vahvasti yliedustettuina kuin poliisit ja juristit, heidän määränsä ei olisi muutama kansanedustaja, vaan kymmeniä.
Aiemmin käytetyllä noin 79 800 työskentelevän lähihoitajan arviolla sama suhteellinen yliedustus tarkoittaisi noin 85 kansanedustajaa. Tuoreemmalla, laajemmalla arviolla lähihoitajista ja vastaavissa tehtävissä työskentelevistä määrä nousisi lähemmäs sataa kansanedustajaa.
Toisin sanoen: jos lähihoitajat olisivat eduskunnassa samassa suhteessa kuin poliisit ja juristit, heitä voisi olla Arkadianmäellä lähes puolet koko eduskunnasta.
Espanjan pääministeripuolueen johtoa korruptiotutkinnan kohteena — ja pääministerin perhe
Kun eduskunta ei näytä koko kansalta
Ammattitausta ei yksin kerro, miten kansanedustaja äänestää tai millaisia poliittisia arvoja hän edustaa. Poliisi- tai juristitaustainen kansanedustaja voi tietyst ajaa myös hyvin erilaisia poliittisia linjoja puolueesta, ideologiasta ja henkilökohtaisista painotuksista riippuen.
Silti ammattijakauma kertoo jotakin siitä, millaiset kokemukset ja näkökulmat pääsevät päätöksenteossa vahvasti esiin.
Poliiseilla ja juristeilla on luonnostaan vahva kosketuspinta lainsäädäntöön, rikosoikeuteen, turvallisuuteen, hallintoon ja viranomaiskoneistoon. Heidän osaamisensa voi olla eduskuntatyössä hyödyllistä, erityisesti silloin kun käsitellään lakeja, oikeusvaltiota, sisäistä turvallisuutta tai rikosseuraamusjärjestelmää.
Aihetta tutkittaessa herää väkisinkin kysymys, että keiden kokemukset sitten jäävät vähemmälle huomiolle?
Jos poliisit ja juristit ovat eduskunnassa moninkertaisesti yliedustettuina, samaa ei voi sanoa monista matalapalkkaisista hoiva-, palvelu- ja suorittavan työn ammateista. Lähihoitajavertaus tekee eron näkyväksi. Ammattiryhmä, joka on arjessa paljon suurempi osa Suomea kuin poliisit ja juristit, ei näy päätöksenteossa vastaavalla painolla.
On tietysti totta, että oikeus- ja turvallisuusalan osaamista eduskunnassa tarvitaan, mutta on syytä pohtia kuinka hyvin eduskunnan kokoonpano lopulta muistuttaa sitä kansaa, jota sen on tarkoitus edustaa.
Lähteet: YLE, Poliisi.fi, Juristiliitto, Tilastokeskus, THL
