Suomen ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on pahoin kiristynyt Ukrainan droonihyökkäysten vuoksi. Ukrainasta lähtöisin olevia taisteludrooneja on jatkuvasti päätynyt Suomen ilmatilaan, maaperälle, samoin Latviaan, Liettuaan ja Viroon.
Moninkertainen ulkoministeri ja kokenut poliitikko Paavo Väyrynen esittää kirjoituksessaan, että tapahtumat eivät ole satunnaisia tai hallitsemattomia, vaan ne voivat viitata tietoiseen toimintaan, jossa Ukraina operoi myös Itämeren alueella jopa tahallisesti pyrkien eskalaatioon ja vetämään muita maita mukaan sotaan.
Droonit ja ennakkovaroitukset – tarkoituksellisuutta vai piittaamattomuutta?
Hän katsoo, että jos Ukrainan droonitoiminta ulottuu Itämeren alueelle ja aiheuttaa toistuvia ilmatilaloukkauksia ja vaaratilanteita, kyse ei ole enää yksittäisistä sattumista. Väyrynen kysyy, että onko Ukraina alkanut antaa ennakkovaroituksia sotadrooneista, jotka saattaisivat suuntautua Suomeen. Tämä herättäisi kysymyksen Ukrainan toiminnan tahallisuudesta.
Väyrynen arvioi, että Ukrainan toiminta Itämeren alueella olisi laajempaa strategiaa, jossa sodan vaikutuksia tahallisesti pyritään ulottamaan Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Väyrynen näkee, että konfliktin eskaloitumisen riski ei ole vähenemässä, vaan voi olla kasvussa.
Väyrynen kysyy: ”Harhauttaako Ukraina drooneja tahallaan? ”
Väyrynen sanoo, että vähintäänkin kysymys on piittaamattomuudesta, kun Ukrainan lennokit päätyivät Suomeen, joka on Ukrainan suurimpia tukijoita. Väyrynen arvostelee, että Ukrainan sotilaalliseen strategiaan liittyy hyväksyntä myös liittolaisalueille kohdistuville turvallisuusriskeille.
Väyrynen katsoo, että Ukrainan toiminnan laajentuminen Itämeren suuntaan viittaa siihen, että joko Ukrainan strateginen asema on heikentynyt tai että se pyrkii vahvistamaan asemiaan riskialttiilla toimilla.
Itämeren tapahtumat ja kaapelivauriot
Väyrynen viittaa aiempiin Itämeren tapahtumiin, joissa merikaapelien vaurioista esitettiin useita tulkintoja. Aiemmin väitettiin Venäjää vastuulliseksi vaurioissa, mutta myöhemmissä SUPOn arvioissa kaapelivauriot eivät viitanneet mihinkään tahallisuuteen, eikä Venäjään. Väyrynen näkee, kaapelivaurioiden Venäjän tekemiksi väitettyinä sopivan hyvin Ukrainan ”pelikirjaan”, samoin kuin Puolan tapahtumat 2022.
Aiemminkin Ukrainan alueelta lähteneet droonit ja ohjukset ovat johtaneet kansainvälisiin jännitteisiin ja eskalaatiovaaraan. Väyrynen viittaa Puolan tapahtumiin vuonna 2022, joilla Zelenksyi yritti eskaloida Naton mukaan Ukrainan sotaan. Ukrainan presidentti Zelenskyi väitti Puolaan pudonnutta ohjusta Venäjän ampumaksi ja väitti, että Ukrainan asevoimat eivät olleet ohjusta lainkaan ampuneet. Myöhemmin tutkimuksissa ja NATO:n sekä Puolan viranomaisten arvioissa todettiin kuitenkin, että kyseessä oli todennäköisesti Ukrainan ilmatorjunnan S-300- ohjus.
Väyrysen mukaan rauhanneuvotteluihin johtavia mahdollisuuksia ei pidä hukata, mutta samaan aikaan Itämeren alueen turvallisuustilanne vaatii nykyistä vakavampaa tarkastelua Ukrainan toiminnan osalta.
Latviassa kiista Ukrainasta ammuttujen droonien torjunnasta johti hallituskriisiin, jossa puolustusministeri erotettiin virastaan, koska droonitorjuntaa ei otettu ajoissa käyttöön. Pääministeri kantoi myös vastuun ja erosi virastaan Ukrainan aiheuttaman drooniskandaalin vuoksi.
MAINOS:
Posikauppa.com | t-paidat
