Black Lives Matter — aito protestiliike vai rosvo ja käsikassara?
New York Post uutisoi 26. maaliskuuta 2026 tuomari Angel Kelleyn määränneen Black Lives Matter -liikkeen (BLM) aktivistin, Monica Cannon-Grantin, maksamaan takaisin varastamansa rahat.
Cannon-Grant oli yhdessä puolisonsa, nyt edesmenneen Clark Grantin kanssa käyttänyt poliisiväkivaltaa vastustavan Violence in Boston-organisaationsa (VIB) lahjoituksena saamia varoja oman elämäntyylinsä päivittämiseen ja ylläpitämiseen. VIB on rekisteröity voittoa tavoittelemattomana järjestönä. VIBin johtokunta sulki organisaation vuonna 2022.
Cannon-Grant tuomittiin aiemmin tammikuussa neljän vuoden ehdolliseen vankeuteen, kuuden kuukauden kotiarestiin ja sadan tunnin yhteiskuntapalveluun sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä käyttäen tehdystä petoksesta sekä veropetoksesta. Cannon-Grant myönsi viime vuoden syyskuussa syyllisyytensä 18 eri syytekohtaan.
Cannon-Grant on määrätty maksamaan takaisin 224 000 dollaria. Hän vei omalta organisaatioltaan 180 000 dollaria. Loppusumma muodostuu perusteetta nostetuista työttömyyspäivärahoista ja muista sosiaalituista.
Boston Globe -media nimesi Cannon-Grantin Vuoden bostonilaiseksi vuonna 2020. Samana vuonna Boston Celtics -urheilujoukkue myönsi Cannon-Grantille Heroes amoung Us -palkinnon (”Sankarit keskuudessamme”).
Sisäisiä riitoja
Vuonna 2022 peräti 26 BLM:n alajaostoa, yhteisnimellä Black Lives Matter Grassroots, nosti kanteen BLM:n katto-organisaation, Black Lives Matter Global Network Foundation Inc. vastaan.
Katto-organisaatiota epäiltiin lahjoitusvarojen väärinkäytöstä. Tuomari Stephanie Bowick hylkäsi kanteen vuonna 2023, raportoi Los Angeles Times.
PBS News kertoi viime vuoden syksyllä oikeusviranomaisten aloittaneen tutkimukset koko organisaation varojen käytöstä. PBS:n mukaan tutkinta aloitettiin jo Joe Bidenin (dem) presidenttikaudella mutta saaneen huomiota vasta Donald Trumpin (rep) kaudella. BLM:n perustajajäsenet ovat aiemmin myöntäneet käyttäneensä saamiaan lahjoitusvaroja mm. kuuden makuuhuoneen kiinteistön hankintaan Los Angelesin alueelta.
Joulukuussa 2025 ilmoitettiin Black Lives Matter OKC:n (BLMOKC) toimitusjohtajan Tashiella Sheri Amore Dickersonin toimien tutkinnasta. Dickersonin epäillään käyttäneen 3,15 miljoonan dollaria BLM:n varoja luksuslomiin, shoppailuun, vähintään kuuden kiinteistön hankintaan ja vastaavaan. Hänelle oli mm. toimitettu kotiin ruokaa 50 000 dollarin edestä. Tapaus on edelleen aktiivinen, ja syytekohdat lukuisat. Dickersonia saattaa odottaa 450 vuotta vankeutta mikäli hänet todetaan syylliseksi jokaiseen syytekohtaan. Sakot ja korvausmaksut määrätään tuomion yhteydessä.
Lisätietoja Cannon-Grantin tuomiosta tarjoaa syyttäjävirasto United States Attorney’s Office, District of Massachusetts (29.1 2026): Former Bostonian of the Year Sentenced for Fraud
Dickersoniin kohdistuneen tutkinnan syistä yksityiskohtaisempaa tietoa antaa United States Attorney’s Office, Western District of Oklahoma (11.12 2025).
George Floyd
Black Lives Matter-liikehdintä alkoi vuonna 2013, perustajina Alicia Garcia, Patrisse Cullors sekä Opal Tometi, ja kiihtyi vuonna 2020 kun jo aiemmin väkivalta- ja huumausainerikoksista tuomittu George Floyd pidätettiin hänen yritettyään maksaa väärennetyllä 20 dollarin setelillä.
Hälytyksen tehnyt henkilö kuvaili Floydin käyttäytyneen sekavasti. Huumausaineiden vaikutuksen alaisena olleen Floydin kerrottiin kuolleen ambulanssissa matkalla sairaalaan poliisin brutaalien otteiden seurauksena. Ruumiinavauspöytäkirjan perusteella miehellä oli sydämen kanssa monenlaisia fyysisiä ongelmia. Sydänviat yhdistettynä ruumiinavauksessa löytyneeseen huumemäärään todennäköisesti riittivät aiheuttamaan kuoleman.
Media korosti tapauksesta uutisoidessaan voimakkaasti Floydin ihonväriä muokaten pidätyksestä rasismin ilmenemän. Rasismia on, sitä ei kai kukaan kiellä? Toisaalta aikamme on niin herkistynyt rasismille, että sitä nähdään sielläkin missä sitä ei ole. Poliisi turvautuu toisinaan liialliseen väkivaltaisuuteen, sitä ei kai kukaan kiellä, ja tätä on pyritty suitsimaan lainsäädännöllä.
Toisaalta poliisilta siis viedään keinoja puuttua tilanteisiin ja toisaalta valitetaan, että poliisi ei tee tarpeeksi, ei puutu kyllin tarmokkaasti.
Money Matters
Floydin tapaukseen tarttui Black Lives Matter -liike (BLM), joka kampanjoi valtion mustiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan sekä poliisitoimen rahoituksen lakkauttamisen puolesta. Protesteja järjestettiin vuonna 2020 maailmanlaajuisesti noin 60:ssä maassa yli 2000 kaupungissa. Yhdysvalloissa protestit aiheuttivat yli 2 miljardin dollarin vahingot kun kiinteistöjä tuhoutui ja omaisuutta ryöstettiin median ”enimmäkseen rauhanomaisiksi” kuvaamissa protesteissa. Yksi miljardi on tuhat miljoonaa. ”Enimmäkseen rauhanomaisten” protestien seurauksena vakuutusmaksut nousivat Yhdysvalloissa.
Muihin etnisiin ryhmiin kohdistunut väkivalta ei vaikuta kuuluvan BLM:n ohjelmaan. BLM sai Floydin tapauksen aikaan taloudellista tukea värivallankumouksia eri puolilla maailmaa rahoittaneelta, Yhdysvaltain demokraattisen puolueen tukijalta George Sorosilta, Ford-säätiöltä, Hillary Clintonin (dem) presidentinvaalikampanjapäällikön ja demokraattisen puolueen virkailijan John Podestan perustamalta järjestöltä (The Center for American Progress, CAP) sekä keskusta-vasemmistolaiselta identiteettipolitiikkaan keskittyneeltä Borealis Philanthropy -säätiöltä. Tides Foundation tuli mukaan heinäkuussa 2020 tukemaan BLM:n varainhankintaa. Ex-presidentti Barack Obaman (dem) neuvonantaja Susan Rice vihjaili Venäjän lietsovan rodullista jakoa Yhdysvalloissa.
Vuonna 2026 Tides-säätiö on antanut lausunnon koskien Black Lives Matter Global Network Foundation -säätiön (BLM GNF) taloudellista tukijaansa, Tides-säätiötä sekä Tides Center -keskusta vastaan nostamaa siviilikannetta. BLM GNF syytti Tidesia sopimusrikosta, varojen väärinkäytöstä ja tahallisesta haitanteosta. BLM GNF on sittemmin vetänyt kanteen pois.
Tidesin lausunto ”Statements from Tides and Black Lives Matter Global Network Foundation (BLM GNF) on Civil Litigation Dismissal” tarjoaa yksityiskohtaisempia tietoja.
Congressional Record – House, H 2429 (18.5 2021) käsittelee BLM-protestien taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle.
Poliittinen liikehdintä — vai poliittinen hyödyntäminen?
Moni kiinnitti BLM:n varainkeruun yhteydessä huomiota siihen että lahjoituksia ohjattiin demokraattisen puolueen ActBlue:lle. ActBlue on demokraattipuolueen poliittisen toiminnan komitea (PAC) ja varainkeruualusta, sen pääasiallinen varainkeruuinfrastruktuuri. Kommentoijien näkökulma vaihteli. Toiset näkivät BLM:n demokraattipuolueen epävirallisena, piilotettuna varainhankkijana, jonka toimintaa tuettiin demokraattipuolueeseen läheisesti kytkeytyvien säätiöiden avulla.
Toiset näkivät, osittain samoista syistä, demokraattipuolueen kaapanneen BLM:n toiminnan ja hyödyntävän sitä republikaaneja vastaan. Näkökulman tueksi on nostettu mm. The 1994 Crime Bill (myös nimellä 1994 Biden Crime Bill) joka kovensi rangaistuksia ja kasvatti vankiloiden määrää; lain seurauksena enemmän värillisiä lähti vankilaan ”epävakauttaen värillisten yhteisöjen sosiaalista kudosta.”
”Edistyksellisten” demokraattien nähdään puhuvan yhtä, tekevän toista; demokraattien julkilausuttu tuki BLM:lle, joka haluaa vähentää poliisien määrää, on vastakkaista demokraattien teoille so. poliisien määrän lisäämiselle.
BLM-protestien on osoitettu tuoneen demokraateille lisä-ääniä vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Sama fakta sopii moneen teoriaan. BLM:n tapauksessa eriävät näkökulmat eivät ole toisensa poissulkevia, molemmat selitykset voivat olla yhtä aikaa totta, ja hyöty molemminpuolista.
Demokraattipuolue on satsannut paljon identiteettipoliittisen keskustelun ylläpitämiseen pyrkien kehystämään kaiken Sorretut vastaan Sortajat -kehikkoon. Järjestelmän tuottama eriarvoisuus ei kuitenkaan ole vain väri-asia; järjestelmän tuottama taloudellinen eriarvoisuus ja siitä seuraava poliittinen eriarvoisuus koskettaa kaikkia vähävaraisia väriin katsomatta. Köyhyyden seuraukset ovat kaikille samat, väristä riippumatta.
Nimeämällä ongelmat tahallaan väärin päästään ratkomasta niitä. Värin, etnisyyden korostaminen sen sijaan että nostettaisiin huomion kohteeksi yleinen yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ei tehdä palvelusta ns. sorretuille vaan eliitille.
Black Agenda Reportillekin kirjoittava analyytikko ja radiojuontaja Jamarl Thomas kuvaa Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmää linnuksi, jolla on kaksi siipeä: molemmat kuljettavat politiikkaa samaan suuntaan. Vaihtoehto on vain näennäinen. Thomas suhtautuu pilkallisesti demokraattisen puolueen järjestämään mediaperformanssiin, jossa etnokuvioituihin sateenkaarivärisiin huiveihin pukeutuneet poliitikot polvistuivat 8 minuutin ja 46 sekunnin ajaksi kunnioittaakseen George Floydin muistoa.
Thomas muistuttaa demokraattisen puolueen vuodetusta sisäisestä muistiosta, jossa kehotetaan olemaan antamatta tukea BLM-liikkeen vaatimuksille ja samalla johtamaan liikettä taustalta käsin. Muistio oletetaan laaditun vastauksena BLM:n järjestämille protesteille, joissa vastustettiin Hillary Clintonin, Bernie Sandersin ja Martin O´Malleyn presidenttiehdokkuutta.
Muistiot vuotanut hakkeri Guccifer 2.0 ilmoitti poimineensa muistion puhemies Nancy Pelosin (dem) henkilökohtaiselta tietokoneelta. Pelosi syytti Venäjää.
Yhdysvaltain oikeusministeriö on aloittamassa tutkimukset ActBluen varainkeruusta, raportoi New York Times 2.4 2026. Tällä kierroksella ActBluen epäillään jättäneen ilmoittamatta Yhdysvaltain ulkopuolelta tullutta taloudellista tukea. Liittovaltion laki kieltää ottamasta vastaan taloudellista tukea Yhdysvaltain ulkopuolelta; vieraan maan kansalaiset sekä henkilöt, jotka eivät asu vakinaisesti Yhdysvalloissa eivät saa lahjoittaa suoraa tukea liittovaltion vaaleissa ehdokkaana oleville tai poliittisen toiminnan komiteoille (PACs).
Hälytyksen — kenties tahattomasta — kongressin harhaanjohtamisesta antoi ActBluelle työskennellyt lakifirma Covington & Burling. ActBluen johtoa on alkanut erota, New York Times kertoo, mutta tulkitsee silti toisessa artikkelissa presidentti Trumpin oikeusministeriölle antaman tutkintamääräyksen poliittisten vastustajien ajojahdiksi.
Toimittajan kommentti:
Kirjoitin vuonna 2020 useita artikkeleita BLM-protesteista. Eräässä artikkelissa totesin tähän tapaan: Miljardöörit ja suuryritykset vaalirahoittavat poliitikkoja, jotka säätävät lakeja, joilla rikkaiden verotusta kevennetään, mahdollistetaan verokeidastelu, säätiöiden kautta tapahtuva varallisuuden kartuttaminen, köyhiin kohdistettu niukkuustyrannia ja rakenteellinen väkivalta.
Huomiotta jää poliittinen eriarvoisuus, joka on seurausta tulonjaosta. Taloudellisesti epäitsenäinen ei voi olla itsenäinen. Huomiotta jää nähtävissä oleva ostettu politiikka. Puhumme tasa-arvo(tavoittei)sta, mutta toteutamme politiikkaa joka syventää yhteiskunnallisia kuiluja. Moninormisuus ja kaksoisstandardit häivytetään moraalipödyn alle.
Moni kommentoija on huomauttanut, että väkivaltaisuuksilla pelataan suoraan syvävaltion puolesta,ja oikeutetaan poikkeustilan julistaminen; vapaudet ja oikeudet poistuvat. Poliisivaltion vastustaminen tavalla, joka tuo kansalliskaartin ja armeijan kaduille ei osoita syy-seuraussuhteiden tajuamista.
— Kuutta vuotta myöhemmin minulla ei vieläkään ole ollut syytä muuttaa mieltäni.
Lisälähteitä:
New York Times (2.4.2026): ActBlue May Have Misled Congress on Vetting Foreign Donations, Its Lawyers Warned — The Democratic group is facing investigations from the Justice Department and Congressional Republicans ahead of the midterm elections
New York Times (24.5 2025): Trump directs Justice Dept. to take investigate ActBlue, Demorats’ cash engine
Spinger | Bouke Klein Teeselink, Georgios Melios (4.3 2025): Weather to protest: The Effect of Black Lives Matter protests on the 2020 Presidential election
The Hill (31.8 2016): Leaked memo: Dems told to ’lead from behind’ with Black Lives Matter
(Toim. huom. Narratiivin kehystämisestä ja mielipidekäytävään ohjailusta ks. https://positv.fi/uutisartikkelit/ihmismielen-monet-kerrokset-manipulointi-todellisuuden-muokkaajana/ )
