Tervakoskella Suomessa on otettu käyttöön maailman suurin höyryä tuottava lämpöpumppu, jonka on rakentanut italialainen Turboden, joka on osa japanilaista Mitsubishi Heavy Industriesia. Laitos tuottaa 12 MWth superkuumennettua höyryä hyödyntäen teollisuuden matalalämpöistä hukkalämpöä ja hiilidioksidivapaata sähköä.
Lämpöpumppu yhdistää suuren lämpöpumpun (LHP) ja mekaanisen höyryn kompression (MVR), ja se pystyy tuottamaan jatkuvasti noin 20 tonnia superkuumennettua höyryä tunnissa 3,4 barin paineessa noin 150–180 asteen lämpötilassa. Työaineena käytetään isobutaania.
Hankkeen toteutti itävaltalainen paperivalmistaja Delfort Group, joka investoi projektiin 50 miljoonaa euroa. Hanketta on tukenut Suomen Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Euroopan unionin NextGenerationEU-ohjelma.
Turboden korostaa, että oli haasteellista sijoittaa suuri lämpöpumppu olemassa olevaan tilaan rajoitetun tilan vuoksi. Laitos on räätälöity paperitehtaan prosesseihin. Turboden on varmistanut laitteen optimaalisen ylläpidon, suorituskyvyn ja saumattoman yhteistyön MVR-järjestelmän kanssa kaikissa toimintavaiheissa.
Tämä hanke edustaa merkittävää askelta energiatehokkuudessa ja teollisuuden vihreässä siirtymässä Suomessa, ja se hyödyntää matalalämpöistä hukkalämpöä entistä tehokkaammin CO₂-vapaalla tavalla.
Ennen valtion, nyt itävaltalainen paperitehdas
Tervakosken paperitehdas ei ole suomalaisessa omistuksessa, vaan se kuuluu itävaltalaiselle Delfort Groupille, joka on kansainvälinen paperivalmistaja. Tervakoski Oy on suomalainen juridisesti ja operatiivisesti, mutta taloudellinen voitto ja omistusoikeus ovat ulkomaisessa konsernissa.
Tervakoski Oy oli suomalaisessa omistuksessa ennen vuotta 1999. Enso-Gutzeit Oy omisti tehtaan ennen sen myyntiä ulkomaille. Yhtiö oli yksi Suomen suurimmista metsäteollisuusyrityksistä. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa Suomen valtio omisti vielä merkittävän osuuden yhtiöstä.
1990-luvulla Suomessa yksityistettiin monia suuria yhtiöitä, erityisesti metsäteollisuutta ja energia-alan yrityksiä, osana talouden liberalisointia ja velkaohjelmia. Hallitukset, joissa yksityistämispäätökset tehtiin, olivat kokoomus- ja keskustapainotteisia hallituksia mm. Esko Ahon hallitus 1991–1995. Valtion osuus Enso-Gutzeitistä myytiin asteittain sijoittajille ja yhtiön osakkeet listattiin Helsingin pörssiin. Lopullisesti valtion omistus purettiin 1990-luvulla, ja yhtiöstä tuli pörssiyhtiö, kun se listattiin Helsingin pörssiin.
Aikaisemmin valtio sai osuutensa yhtiön voitoista, osingoista ja mahdollisesta arvonnoususta. Yksityistämisen jälkeen nämä tulot kanavoituvat ulkomaisille sijoittajille. Vaikka valtio sai kertaluonteisen myyntituloerän, se samalla luopui merkittävästä jatkuvasta tulonlähteestä. Yksityistämispäätös oli käytännön taloudellinen ratkaisu 1990-luvun alun pankki- ja talouskriisin aiheuttamaan kassavajeeseen.
Työpaikkoja ja yhteisöveroa Suomeen
Tehdas käsittelee paperimassaa ja tuottaa siitä paperituotteita, kuten pakkausmateriaaleja, etikettejä ja erikoispapereita teollisuuden tarpeisiin. Tervakosken paperitehtaalla käytettävä paperimassa on pääosin suomalaista puuta.
Tervakosken tehdas työllistää Suomessa noin 340 henkilöä vakituisesti. Lisäksi tehdas työllistää noin 40 kesätyöntekijää vuosittain. Näin ollen tehdas on merkittävä työllistäjä paikallisesti. Kansainvälisinen teollisuusinvestointi tuo työpaikkoja, osaamista ja verotuloja Suomeen, mutta pääoman tuotto ohjautuu ulkomaille.
Tervakoski Oy:n liikevaihto oli noin 202,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 24,9 miljoonaa euroa vuonna 2024. 20 prosentin yhteisöverokannalla yhtiö maksaa tästä arviolaskelman mukaan noin 5 miljoonaa euroa veroa Suomen valtiolle.
Asiasta uutisoi PV
Toimittaja
Karl Beckenström
