Maailman kallein syömätön kroissantti, mutta kenelle?

Posi Tv:n uutiset on seurannut tapausta Mika Vauhkala vastaan Suomen valtio ja Fazer ravintolat Oy.

Vauhkala haastoi valtion ja Fazer ravintolat Oy:n oikeuteen, koska häneltä evättiin pääsy ravintolaan vuonna 2021 siksi, että hän ei ollut ottanut lääketeollisuuden uusia geeniterapia injektioita.

Lopulta Vauhkala hävisi koko jutun ja hänet tuomittiin maksamaan 127 tuhatta euroa asianajokuluja Suomen valtiolle ja Fazer ravintolat Oy:lle. Lisäksi hänen maksettavaksi tulivat hänen omat oikeudenkäyntikulunsa.

Vauhkalan saatua korkeimman oikeuden tuomion hän kiinnitti kuitenkin huomiota oikean allekirjoituksen puuttumiseen tuomiosta.

Vauhkalan tuomiossa luki ainoastaan, että tuomio on sähköisesti allekirjoitettu.

Vauhkalan oman työryhmä toimitti Oikeusrekisterikeskukselle palvelupyynnön sähköisestä allekirjoituksesta.

Oikeusrekisterikeskus vastasi Vauhkalan palvelupyyntöön toteamalla, että oikeusneuvos Ari Kantorin allekirjoitus ei tosiaan näyttäisi olevan kelvollinen esimerkiksi DVV:n asiakirjantarkastuspalvelun mukaan.

Vauhkala on siis laitettu raskaaseen taloudelliseen vastuuseen oikeuslaitoksen toimesta ilman päätöksentekijän toimivallan todentavaa allekirjoitusta.

Vauhkalan tuomion jossa hänet tuomittiin maksamaan yli 127 tuhatta euroa valtiolle oli jättänyt pätevästi allekirjoittamatta korkeimman oikeuden jäsen oikeusneuvos Ari Kantori. Kantor toimii myös Helsingin Pörssin (Nasdaq Helsinki Oy) kurinpitolautakunnan puheenjohtajana.

Suomessa toimivallan todentaminen on yksinkertaista, se tapahtuu Digi ja Väestöviraston (DVV) mukaan ainoastaan todentamalla allekirjoitus.

kuvakaappaus dvv.fi

Jokainen voi itse varmistua asiasta vaikka käymällä kysymässä julkiselta notaarila onko sähköisellä allekirjoituksella toimivaltaa.

Valtio siis vaatii Fazer Ravintola Oy:n kanssa, että Mika Vauhkalan tulisi maksaa korvausta 127 tuhatta euroa siitä, että häneltä estettiin terveenä pääsy ravintolaan ilman, että valtion palkkalistalla oleva tuomari allekirjoittaa pätevästi vastuulleen tuomion jolla Vauhkala velkuutetaan.

Mainos
Mainos

Valtion ja tuomionistuinlaitoksen toiminta ei siis täytä valtion oman viraston DVV:n kriteerejä edes toimivallan osalta, koska pätevä allekirjoitus puuttuu.

Kommentti: Toimivallan puuttuminen on erittäin merkittävä asia.

Joskus oikeuslaitoksen tuomioissa ei ole allekirjoitusta ollenkaan, ei edes sähköistä allekirjoitusta.

Katso videolta mitä notaari toteaa kun hänelle viedään vahvistettavaksi käräjäoikeuden tuomio jossa ei ole allekirjoitusta.

Notaari toteaa, että heille tällainen paperi on käytännössä ”blanco” eli tyhjä paperi.

Rekisterimerkintäsotku vai huijaus?

Tuomioistuinlaitoksen toimet asiassa ovat paljastaneet sotkun jonka voisi jo väittää täyttävän huijauksen merkit. Uhreja saattaa Suomessa olla paljon.
Jokaisen joka on saanut tuomion tulisi tarkastaa onko tuomion allekirjoittanut tuomari. Jos tuomari ei ole allekirjoittanut tuomiota (sähköinen allekirjoitus ei ole pätevä) niin toimivaltaa ei Digi ja Väestöviraston mukaan ole. ”Sähköinen allekirjoitus ei kelvollinen” DVV.

Kallis kroissantti

Syömätön kroissantti saattaa maksaa valtiolle nyt todella paljon kun ihmiset jotka ovat saaneet perusteettomia rekisterimerkintöjä (tuomioita) ilman, että niiden toimivalta olisi kelvollinen (ilman oikeaa allekirjoitusta) alkavat hakea korvauksia. Tämän kokoluokan virheellisen toiminnan paljastuminen väitetyssä oikeusvaltiossa saattaa nostaa kroissantin hinnan täysin uusiin ulottuvuuksiin, tätä hintaa ei kuitenkaan maksa Vauhkala vaan ne viranomaiset jotka ovat rekisterinpitäjiä. GDPR artiklan 5 mukaan rekisterinpitäjän on toimittava lainmukaisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti rekisteröityä kohtaan (”lainmukaisuus, oikeudenmukaisuus ja avoimuus”). Saman artiklan mukaan rekisterinpitäjä on vastuussa 1 kohdasta ja hänen on kyettävä osoittamaan sen noudattaminen (”vastuullisuus”).

Artikla 82 toteaa selvästi, että jokaisella henkilöllä, joka on kärsinyt aineellista tai aineetonta vahinkoa tämän asetuksen rikkomisen seurauksena, on oikeus saada rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä korvaus kärsimästään vahingosta. Artiklan kohdassa 2 todetaan, että: Jokainen käsittelyyn osallistuva rekisterinpitäjä on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut tämän asetuksen vastaisesta käsittelystä. Kohdassa 4 todetaan vielä lisäksi, että: Jos samaan käsittelyyn osallistuu useampi kuin yksi rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä tai sekä rekisterinpitäjä että henkilötietojen käsittelijä ja jos ne ovat 2 ja 3 kohdan nojalla vastuussa käsittelystä aiheutuneesta vahingosta, kukin rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä on vastuussa koko vahingosta, jotta rekisteröidylle voidaan taata tehokas korvaus.

GDPR lainsäädäntö takaa eu-maiden kansalaisille hallinnan heidän dataansa ja asettaa tiukat vastuut rekisteripitäjille.

Toimittaja

Ilkka Tiainen

 

1 kommenttia:

  1. Raimo Pasonen 20 tammikuun, 2026 klo 14:53

    Oikeus saakoon voittaa. Ylistetty olkoon Korkeimman Pyhän Jumalan nimi Jeesuksessa Kristuksessa tämän pahan ja ikävän kohtelun ylitse niin että Mika saa hyvityksen ja lopulta iloita voittajana. Amen!

KOMMENTOI: