Äidin lämmin, nopea ja lapsen tilanteeseen sopiva reagointi voi vähentää ennenaikaisesti syntyneen lapsen myöhempiä tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia. Oulun yliopiston johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan niin sanottu sensitiivinen vuorovaikutus hyödyttää kaikkia lapsia, mutta sillä voi olla erityisen tärkeä merkitys keskosena syntyneen lapsen kehitykselle.
Ennenaikaisesti eli ennen 37. raskausviikkoa syntyneillä lapsilla on täysiaikaisina syntyneitä suurempi riski tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksiin. Riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä aikaisemmilla raskausviikoilla lapsi syntyy.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi tarkkaavuuden vaikeuksina, tunteiden säätelyn haasteina sekä ongelmina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vaikutukset voivat jatkua lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisikään.
Tutkimuksen mukaan lapsen myöhempien ongelmien määrä oli vähäisempi silloin, kun äidin ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus oli sensitiivistä. Sensitiivisyydellä tarkoitetaan vanhemman kykyä havaita lapsen viestit ja vastata niihin lämpimästi, nopeasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
”Tutkimus tuo tärkeää uutta tietoa osoittamalla, että varhainen vuorovaikutus on merkittävä tekijä ennenaikaisuuden aiheuttamien riskien lieventämisessä. Samaan aikaan tiedetään, että sensitiivisyys on taito, jota vanhempi voi harjoitella ja siten vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen”, Oulun yliopiston yliopistonlehtori Elina Jokiranta-Olkoniemi sanoo.
Vaikutus näkyi vielä nuoruusiässä
Tutkimuksessa yhdistettiin seitsemän pitkittäistutkimuksen aineistot. Mukana oli yhteensä 2 469 äiti–lapsiparia Saksasta, Alankomaista, Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Israelista. Lapset olivat syntyneet vuosina 1980–2014.
Tulokset säilyivät myös 1 062 äiti–lapsiparin alaryhmässä, jota seurattiin lasten nuoruusikään saakka.
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä varhaisempi syntymäajankohta että vähäisempi äidin sensitiivisyys olivat yhteydessä suurempaan tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien määrään. Äidin sensitiivisyys selitti osittain raskausviikkojen ja myöhempien ongelmien välistä yhteyttä.
Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että keskosena syntyneet hyötyisivät sensitiivisestä vuorovaikutuksesta suhteellisesti enemmän kuin muut lapset. Sen sijaan lämmin ja lapsen tarpeisiin mukautuva vanhemmuus oli yhteydessä parempiin tuloksiin riippumatta siitä, millä raskausviikolla lapsi oli syntynyt.
Tutkijat huomauttavat myös, että havaittu yhteys oli tilastollisesti melko pieni. Kyseessä oli seurantatutkimuksiin perustuva meta-analyysi, joten tulos kertoo yhteydestä eikä yksinään todista suoraa syy-seuraussuhdetta.
Neuvolaa ehdotetaan ratkaisuksi
Jokiranta-Olkoniemen mukaan tulokset korostavat ennaltaehkäisevän työn merkitystä erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden lasten perheissä.
”Suomessa on ensiluokkaisen keskoshoidon lisäksi maailmanlaajuisesti tarkasteltuna poikkeuksellinen neuvolajärjestelmä, joka tavoittaa käytännössä kaikki lapsiperheet ja josta tukea sensitiiviseen vuorovaikutukseen voisi järjestelmällisesti tarjota.”
Sensitiivisyys ei tutkijoiden mukaan ole muuttumaton luonteenpiirre, vaan vuorovaikutukseen liittyvä taito. Sitä voidaan vahvistaa esimerkiksi vanhemmuuden tuella ja videopalautetta hyödyntävällä ohjauksella.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Professori Julia Jäkelin mukaan tukimuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon on perusteita.
”Tutkimus vahvistaa ymmärrystämme siitä, että varhaislapsuuden ympäristötekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti lapsen kehitykseen, kun lähtökohdat ovat haavoittuvat. Äidin sensitiivisyyttä vahvistavia tukimuotoja tulisi tutkia entisestään ja ottaa käyttöön, sillä ne voivat auttaa vähentämään ennenaikaisina syntyneiden lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia”, Jäkel sanoo.
Tutkimuksen perusteella vuorovaikutusta vahvistavaa tukea voitaisiin hyödyntää neuvoloiden lisäksi vastasyntyneiden ja lasten terveydenhuollossa, varhaisen tuen palveluissa, kouluissa sekä mielenterveyspalveluissa.
Tutkimus julkaistiin Developmental Medicine & Child Neurology -tiedelehdessä.
