Poliisi on määräsi karhun lopetettavaksi Sonkajärvellä, koska eläimen katsottiin aiheuttavan välitöntä ja vakavaa vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle. Karhu oli liikkunut toistuvasti asuinalueiden pihapiireissä, ja siitä oli tehty lyhyen ajan sisällä useita ilmoituksia hätäkeskukseen.
Maanantai-iltana 11.5. alueelta tuli kaksi uutta havaintoa asutusten pihoista. Karhua yritettiin karkottaa koirien avulla sekä ampumalla varoituslaukauksia ilmaan, mutta karkotustoimenpiteet eivät pelottaneet karhua. Karhu jäi edelleen asutuksen läheisyyteen, minkä jälkeen viranomaiset arvioivat riskin kasvaneen.
Poliisin arvion mukaan lievemmät keinot oli jo käytetty, eikä niiden katsottu enää olevan riittäviä estämään vaaraa. Tämän vuoksi karhu päätettiin lopettaa poliisin määräyksellä.
Havaintojen ja käyttäytymisen perusteella on pidetty mahdollisena, että kyseessä oli sama yksilö, joka oli aiemmin karkotettu myös Pyhäjärven ja Kiuruveden alueilla.
Karhu ja ihminen -molemmat pelkää toisiaan
Suomessa elää tällä hetkellä Luken arvion mukaan 2 000–2 500 karhua. Laji on rauhoitettu ja kanta on pysynyt vakaana, paikoin jopa hitaasti kasvavana, erityisesti Itä-Suomessa Luken suurpetoseurannan mukaan.
Karhun havaintoilmoituksia tehdään vuosittain satoja, arviolta 300–600 tapausta Riistakeskuksen mukaan. Suurin osa on havaintoja, joissa karhu liikkuu taajamien reunoilla tai pihapiireissä, eikä tilanteisiin liity suoraa vaaratilannetta. Varsinaisia ihmisen ja karhun välisiä läheisiä kohtaamisia tapahtuu muutamia kymmeniä vuodessa.
Luonnostaan karhu väistää ihmistä, mutta karhu voi myös tottua ihmisiin ja menettää luonnollista ihmispelkoaan. Tällöin se voi käyttäytyä arvaamattomammin, erityisesti jos ihminen ilmestyy yllättäen sen lähelle ja karhu kokee sen uhkaavana.
Mainos
Rauhoitetun eläimen lopettaminen on viimesijainen keino
Rauhoitettu eläin voidaan lopettaa lain mukaan vain poikkeustilanteessa, jossa se on vakava ja välitön uhka ihmisille ja muut keinot on jo käytetty tai ne eivät riitä. Karhujen lopettaminen on Suomessa poikkeuksellista ja viimesijainen toimenpide.
Viime vuosina yksittäisiä karhuja on lopetettu vuosittain vain muutamia, yhdestä viiteen yksilöä vuodessa. Tapaukset liittyvät lähes aina tilanteisiin, joissa karhu toistuvasti hakeutuu asutuksen lähelle, ei reagoi karkotuskeinoihoin ja aiheuttaa viranomaisarvion mukaan välittömän turvallisuusriskin.
Poliisilla on toimivaltuus tehdä lopettamispäätös, jos karhu aiheuttaa välitöntä vaaraa ihmiselle. Välittömäksi ja vakavaksi vaaraksi katsotaan se, jos karhu käyttäytyy uhkaavasti tai aggressiivisesti, ei väistä ihmistä, palaa toistuvasti asutukseen karkotuksista huolimatta tai on niin lähellä ihmisiä, että vahinko voi tapahtua. Viranomainen arvioi ja tulkitsee tilanteen karhun käyttäytymisen perusteella sekä arvioi etäisyyden ihmisiin ja karkotusten vaikutuksen.
Karhu tulee usein pihaan ruuan perässä
Karhu ei hakeudu pihoihin ihmisen perässä, vaan ravinnon. Karhuilla on erinomainen hajuaisti, ja ne voivat haistaa helposti kompostin, grillipaikan ruokajäämät, lintujen ruokintapaikat, lemmikkien ruoan tai jopa marjapensaat. Ruuantähteet ja muu ihmisen tarjoama ravinto on sille vaivaton ravinnonlähde verrattuna metsän luonnolliseen ravintoon. Heikko marjavuosi voi lisätä karhun liikkumista asutuksen reunoille etsimään ”pikaruokaa”.
Jos karhu löytää helposti energiaa ja ravintoa pihapiiristä, se voi opitusti palata pihaan uudelleen. Jos karhu on yhden kerran saanut ruokaa ihmisen läheisyydestä, eikä sitä ole saatu karkotettua, se voi alkaa toistaa käyttäytymistä. Tällöin karhusta voi tulla toistuva pihavierailija.
Kompostin ja pihan ruokajätteiden hallinnalla voi ehkäistä karhun pihakäyntejä. Kompostin tulee olla suljettu- jopa lukittu- eikä siihen tule sijoittaa voimakashajuista lihaa tai kalaa . Komposti on suositeltavaa sijoittaa mahdollisimman kauas asuinrakennuksesta ja kulkureiteistä. Pihasta on tärkeää poistaa houkuttelevat tekijät, kuten lemmikkien ruoka, grillijäämät sekä maahan pudonneet hedelmät ja marjat. Siisti ja hajuton piha vähentää riskiä karhun hakeutumisesta alueelle.
Toinen syy karhujen kulkemiseen asutuksen lähellä on nuorten karhujen liikehdintä. Nuoret yksilöt etsivät itselleen omia elinalueitaan ja reviirejä ja voivat sattua kulkemaan myös asutuksen läheltä. Tällöin ne saattavat vahingossa tai uteliaisuudesta tai ruuanhajujen perässä poiketa pihoihin, erityisesti öisin tai hämärässä. Useimmiten nuoret karhut pakenevat heti ihmisen havaittuaan.
