Jemenin valtataistelut jatkuvat

Saudi-Arabian tukemat joukot ottivat uudelleen hallintaansa Mukallan kaupungin sunnuntaina. Kaupunki on ollut jonkin aikaa etelän separatistisen Southern Transitional Councilin (STC) hallussa, uutisoi ABCNews.

Paikalliset toivottivat hallitusta tukevat National Shield Forces -joukot tervetulleiksi, kun ne ajoivat panssariajoneuvoissa kaupunkiin ja lentokentälle.

Separatistijoukkojen ovat vetäytyneet tukikohdistaan Hadramoutin ja Mahran maakunnissa Saudi-Arabian tekemien pommitusten jälkeen.

Sisällissota vuodesta 2014

Jemen on ollut sisällissodassa vuodesta 2014 lähtien, jolloin pohjoisesta noussut huthi-liike valtasi pääkaupungin Sanaan ja syrjäytti maan kansainvälisesti tunnustetun hallituksen. Huthit ovat shiialaisen islamin zaidilaisuuden edustajia.

Saudi-Arabian johtama liittouma on tukenut Yemenin hallitusta. Liittouma aloitti ilmaiskut keväällä 2015 estääkseen huthien etenemisen.

Vaikka Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat kuuluvat samaan liittoumaan, niiden tavoitteet Jemenin suhteen ovat osin ristiriitaiset. Saudi-Arabia pyrkii ylläpitää kansainvälisesti tunnustettua keskushallintoa ja estää Iranin vaikutusvallan kasvu naapurissaan. Jännitteet ovat viime viikkoina kasvaneet Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien välillä, vaikka maat kuuluvat samaan liittoumaan.

Arabiemiirikunnat tukee separatistista Southern Transitional Council -liikettä (STC), joka tavoittelee eteläosan itsenäisyyttä tai itsehallintoa ja pyrkii perustamaan State of South Arabiaa, Etelä-Arabian valtiota. STC:n joukot ajettiin sunnuntaina ulos Mukallan kaupungista.

Southern Transitional Councilin ja hallitusta tukevien joukkojen välille on toistuvasti puhjennut yhteenottoja, mikä taas puolestaan on heikentänyt rintamaa huthikapinallisia vastaan. Nyt maakunnissa kärjistyneet yhteenotot ovat  valtakamppailua etelän alueista ja niiden luonnonvaroista.

Ulkovaltojen vahvat intressit Jemenissä

Kun Arabiemiraatit tukevat etelän separatistista STC-liikettä, niin Saudi-Arabia ja sen liittolaiset tukevat Jemenin hallitusta. Saudit haluavat suojella rajojaan ja turvata Punaisenmeren merireitit ja estää Iranin vaikutusvallan kasvun alueella. Yhdysvallat ja Iso-Britannia toimittavat aseellista tukea Jemenin hallitukselle ja Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle.

Iran puolestaan tukee huthikapinallisia aseellisesti pyrkien laajentamaan alueellista vaikutusvaltaansa.  Kaikkien ulkomaisten osapuolten tavoitteet liittyvät alueelliseen valtapolitiikkaan ja kauppareitteihin.

Mainos
Mainos

Trump on varoittanut, että Yhdysvallat voisi käyttää “ylivoimaista tappavaa voimaa” huthi‑kapinallisia vastaan ja varoittanut myös Irania, joka tukee huthia ja jota on pidettävä vastuullisena huthien toimista, kertoi Al Jazeera viime toukokuussa.

Vaikka rintamalinjat ovat viime vuosina osittain jähmettyneet paikoilleen, poliittinen ratkaisu on edelleen auki- ja ulkovaltojen välinen valtapolitiikka heijastuu vahvasti maan sisäisiin jännitteisiin. Yemenin aseistamisesta on raportoinut World Peace Organization.

Humanitäärinen kriisi Jemenissä

Aseellinen tuki vahvistaa  sotatoimia ja pahentaa konfliktia ja humanitaarista kriisiä  -vaikka se annettaisiinkin  “turvallisuuden parantamiseksi”. Jemenin sota on synnyttänyt vakavan humanitaarisen kriisin – miljoonat jemeniäiset ovat riippuvaisia humanitäärisestä avusta. Maan infrastruktuuri on laajalti tuhoutunut.

YK ja kumppaniorganisaatiot toteuttavat Jemenin humanitaarista avustusohjelmaa, johon vuonna 2025 tarvittiin  2,47 miljardia dollaria hätäapuun ja suojelemiseen. Yli 19 miljoonaa jemeniläistä tarvitsee humanitaarista apua, ja lähes puolet väestöstä kärsii ruuan puutteesta.

Euroopan unioni on yksi suurimmista lahjoittajista, joka on antanut noin 120 miljoonaa euroa humanitaarista apua vuonna 2025, mm. ruokaa, lääkkeitä ja puhtaan veden varmistamista varten, EU:n virallisella sivustolla kerrotaan.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Suomeen iskemässä oikeuskaaos? – Juristiliiton johtaja varoittaa rajujen säästöjen seurauksista

Juristiliitto uusi toiminnanjohtaja Liisa Aro varoittaa oikeudenhoidon ajautuneen vakavaan rahoituskriisiin. Aron mukaan suunnitellut säästötoimet uhkaavat romuttaa suomalaisen oikeusvaltion perusrakenteita. Maanantaina tehtävässään aloittanut Aro nosti ensitöikseen esiin huolen oikeuslaitoksen pitkäaikaisesta aliresursoinnista, henkilöstön kasvavasta kuormituksesta sekä oikeusprosessien pitkittymisestä. Hän kommentoi tilannetta Juristiliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Helsingissä. Aron mukaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2027–2030 sisältyvät säästölinjaukset voisivat toteutuessaan […]

Kotimaa 50 min sitten

Kuolemanrangaistukset jyrkässä kasvussa – nämä maat johtavat synkkää listaa

Maailmassa teloitettiin vuonna 2025 enemmän ihmisiä kuin kertaakaan sitten vuoden 1981, kertoo Amnesty International tuoreessa raportissaan. Järjestön mukaan viranomaiset teloittivat viime vuonna vähintään 2 707 ihmistä 17 maassa. Teloitusten määrä kasvoi peräti 78 prosenttia verrattuna vuoteen 2024, jolloin Amnesty kirjasi 1 518 teloitusta. Raportin mukaan tilastollinen kasvu johtui erityisesti Iranista, jossa teloitusten määrä yli kaksinkertaistui […]

Ulkomaat 1 t sitten

Näkökulma: Euroviisujen kriisi ja Bulgarian voiton syyt

On täysin kestämätöntä, että kolmatta vuotta peräjälkeen Euroviisujen yleisöäänestyksestä on tullut kansanäänestys Israelin hallituksen politiikasta. Vaikka Euroopan Yleisradioliitto EBU yritti eräillä sääntömuutoksilla korjata asiaa, vahinko on jo tapahtunut. Asetelma ”Israel vastaan muut” on kaikille epäreilu. Viisi maata oli jo poissa tänä vuonna, ja vuoden 2024 voittaja palautti voittopystinsä. Jopa Espanjan pääministeri Pedro Sánchez teki viisujen […]

Näkökulma 12 t sitten