Iran ja Yhdysvallat molemmat jättivät toisilleen tutustuttavaksi ehdotuksensa neuvoteltavista kohdista. Trump kertoi tuoreeltaan, ettei lukenut ensimmäistä lausetta pidemmälle koska ei pitänyt ensimmäisestä lauseesta, ja heittäneensä Iranin ehdotuksen roskakoriin.
Yhdysvallat antoi Iranille 15. kohdan ohjelman. Iran vastasi hylkäämällä ehdotuksen.
Iran vaatii — ennen kuin keskusteluja edes aloitetaan — Yhdysvaltoja vetämään sotilaallisen läsnäolonsa alueelta. Tukikohdat, jotka sijaitsevat Iranin naapurimaissa, sotilaat, kaiken.
Yhdysvaltain 15 kohtaa
Kohdat 1-3 vaativat Irania purkamaan koko ydinohjelmansa.
Kohta 4: Iran siirtää kaiken rikastamansa uraanin kansainväliselle atomienergiajärjestölle, IAEA:lle, ehdoilla, jotka eivät millään lailla takaa Iranille tietä siviiliydinvoiman pariin mikäli Yhdysvallat ”tekee JCPOAt” eli vetäytyy sopimuksesta yksipuolisesti — Yhdysvallat vetäytyi yksipuolisesti JCPOAsta vuonna 2015, siitä huolimatta että Iran oli noudattanut sopimusta.
Kohdat 5-7 vaativat Irania sulkemaan omat, Natanzissa, Fordowissa ja Isfahanissa sijaitsevat sotilastukikohdat — joita Yhdysvallat ei käyttämillään GBU-72 Advanced 5-K Penetrator –bunkkerintuhoajapommeillaan onnistunut tuhoamaan. Vaatimus on epäsuora tunnustus Iranin omien tukikohtien vahvuudesta, sekä siitä että Yhdysvalloille tulisi todella kalliiksi yrittää tuhota tai valloittaa ne.
Kohta 8 vaatii Irania sallimaan rajoittamattoman pääsyn tarkastajille minne tahansa alueellaan, ei vain IAEA-sopimuksen puitteissa. Suostuuko mikään suvereeni valtio tällaiseen?
Kohdat 9-11 edellyttävät kaikkien suhteiden katkaisemista Libanonin Hizbollahiin, Palestiinan Hamasiin, Jemenin houtheihin sekä Irakin ja Syyrian puolisotilaallisiin joukkoihin. Länsimaiseen korvaan vaatimus kuulostaa järkevälle, mutta se mielipide perustuu siihen ettei tunne tai tunnusta alueen historiaa eikä olosuhteita. Kyseiset joukkiot ovat syntyneet pääosin länsimaiden sekaantumisen seurauksena.
Kohdat 12-13 vaativat rajoituksia Iranin ohjus-ohjelmalle. Selkokielellä: Yhdysvallat haluaa rajoittaa Irania aseistautumasta sillä arsenaalilla, joka tähän asti on estänyt Yhdysvaltoja miehittämästä Irania. Tätä kohtaa — ja sen todellista tarkoitusta — voi lähestyä pohtimalla miten Suomi suhtautuisi tällaiseen vaatimukseen, jos esittäjä olisi esimerkiksi Venäjä.
Kohdat 14-15 tarjoavat vaihtokauppaa. Iranin vastaiset, 47 vuotta voimassa olleet pakotteet poistetaan mutta tavalla, joka sallii niiden välittömän uudistamisen, Yhdysvaltojen yksipuolisella päätöksellä, mikäli Iran toimii tavalla joka ei miellytä Yhdysvaltoja.
Yhdysvallat siis vaatii Iranilta puolustuskykynsä purkamista ja heittäytymistä Yhdysvaltain hyvän tahdon varaan, sekä asettumista alttiiksi naapurivaltioiden mielijohteille.
Mutta onko Iranilla kokemansa kohtelun — ja nähtyään mitä Irakille, Libyalle ja Syyrialle on tehty — jälkeen mitään syytä luottaa Yhdysvaltojen kanssa solmittuihin sopimuksiin? Iran joutuu myös huomioimaan, että sen naapurivaltiot Saudi-Arabia, UAE et al. eivät ole ystävällisiä Irania kohtaan. Iranin ulkoministeri, sotaveteraani Seyed Abbas Araghchi sanoo suoraan rauhan esteenä olevan vain yhden asian, Yhdysvallat. ”Me emme voi luottaa Yhdysvaltoihin.”
Iran ja Yhdysvallat istuivat 27. helmikuuta neuvottelupöydässä, ja seuraavana päivänä, neuvottelujen vielä jatkuessa Israel ja Yhdysvallat aloittivat Iranin pommituksen.
Iranin 10 kohtaa
Iran esitti huhtikuussa 10 kohdan muistion. Iran haluaa
* takuut siitä että Yhdysvallat ja sen liittolaiset sitoutuvat pysyvästi olemaan hyökkäämättä Iraniin
* Hormuzin salmen kontrolli jää Iranille. Kauttakulkumaksut on mahdollista jakaa Omanin kanssa
* Julkinen tunnustus siitä, että Iranilla on oikeus rikastaa uraania siviilitarkoituksiin. Vastineeksi Iran sitoutuu olemaan rakentamatta ydinaseita
* Täydellinen Yhdysvaltain asettamien ensi- ja toissijaisten pakotteiden poistaminen
* Yhdysvaltain jäädyttämien Iranin varojen täydellinen vapauttaminen
* YK:n päätöslauselmien ja IAEA:n rankaisevien päätöslauselmien täydellinen peruuttaminen
* Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäysten aiheuttamien tuhojen täysimääräinen korvaaminen
* Alueellinen, täydellinen tulitauko kaikilla rintamilla, mukaan lukien Israelin hyökkäysten lopettaminen Libanonissa
* Yhdysvaltojen sotilaallinen vetäytyminen laajemman Lähi-Idän alueelta
* YK:n antamat takeet kaikille ehtokohdille
Toukokuussa Iran esitti päivitetyn, 14-kohtaisen ehdotuksen. Yhdysvallat hylkäsi sen.
Iran on sittemmin nimittänyt julkisesti Yhdysvaltain neuvottelijoita, Trumpin vävypoikaa Jared Kushneria sekä Steve Witkoffia petollisiksi neuvottelijoiksi. Iranin näkökulmasta koko rauhanprosessi oli suunniteltu pikemminkin pettämään kuin tuottamaan aito sopimus.
Iranin näkökulmasta Yhdysvalloilla ei ole voimaa pakottaa vaatimuksiaan Iranille. Vallankumouskaarti (IRCG) kehotti Yhdysvaltoja olemaan kutsumatta tappiotaan sopimukseksi.
(Toim. huom. Trump on ilmoittanut Yhdysvaltojen tuhonneen Iranin ydinlaitokset, ohjukset ja puolustuskyvyn. Miksi siis Trump vaatii nyt Irania luopumaan ydinohjelmastaan ja aseistaan — jos ne kerran on tuhottu Yhdysvaltojen toimesta?
Trump on myös ilmoittanut voittaneensa sodan. Miksi sota siis jatkuu?)

Usrael ei halua rauhaa
Trump on nimittänyt Iranin kanssa neuvottelevan Steve Witkoffin ryhmän neuvonantajaksi Nick Stewartin. Stewart toimi ennen nimitystään ajatushautomon, pro-Israel lobbausryhmän nimeltään Foundation for Defense of Democracies (FDD) toimitusjohtajana. FDD:n vaikutus Yhdysvaltain Lähi-Idän politiikkaan on niin suuri, että Trumpin hallinto käytännössä kopioi suoraan FDD:n ehdotuksia omaan politiikkaansa.

Stewartin nimitys kertoo, että rauhaa ei edes tavoitella. Stewartin luonnehtiminen vaahtosuiseksi siionistiksi, joka kannattaa Gazan palestiinalaisten kansanmurhaa, ei osu pahasti harhaan.
FDD, joka vilisee Israelin armeijan ja tiedustelupalvelun entisiä jäseniä, on Trumpin 1. hallituksen Iranin vastaisen ”Maksimaalinen paine”-operaation kehittäjä. Kuusi vuotta ”Maksimaalista painetta” ja Iranin johdon sekä ydinvoimainsinöörien salamurhia — eikä Iran ole vieläkään antanut periksi.
Myöskään Israelin pääministeri Benjamin ´Bibi´ Netanyahu ei halua rauhaa. Netanyahu astuu nyt 88. kerran oikeuden eteen korruptiosta, lahjonnasta ja luottamuksen rikkomisesta syytettynä. Tapaukset tunnetaan nimillä Case 1000, Case 2000 ja Case 4000. Nämä ovat kaikki vuonna 2020 alkaneita oikeusjuttuja. Asiaa on vatkattu edestakaisin, ja Netanyahu on vedonnut poliittisiin kiireisiinsä.
Kansainvälinen rikostuomioistuin International Criminal Court, ICC, etsintäkuulutti Netanyahun vuonna 2024 ihmisoikeusrikoksista ja sotarikoksista Gazan alueella, jossa vuoden 2023 jälkeen on kuollut yli 72 000 ihmistä. ICC:n jäsenmailla on velvollisuus pidättää Netanyahu jos hän tulee jäsenmaahan. Yhdysvallat ei ole ratifioinut ICC-sopimusta.
Rauha lopettaisi Netanyahun poliittiset kiireet, ja häneen kyllästyneet israelilaiset todennäköisesti tipauttavat Netanyahun puolueineen seuraavissa vaaleissa Knessetista, Israelin parlamentista.
Toimittajan kommentti:
Yhdysvaltain eurooppalaisten liittolaisten/NATO-jäsenten vsatahakoisuus osallistua Iranin tuhoamiseen johtuu todennäköisesti Euroopan muslimiväestön suuresta määrästä. Vaikka Euroopan muslimit eivät kannattaisikaan Iranin teokratiaa tai sen edustamaa islamin haaraa, voinee olettaa, että he kuitenkin vastustaisivat islamilaisen maan tuhoamista — eivätkä poliitikot halua menettää ääniä.
Toinen syy on, että Euroopan unionilla ei ole — ei ole koskaan ollut — yhteistä ulkopolitiikkaa — vaikka muuta teeskennelläänkin. Tämä on hyvä asia. Sotaa kammoavat jäsenmaat ovat estäneet sotahulluja, ja jonkinlainen rauhantila on enimmäkseen vallinnut.
Kolmas syy on, että Yhdysvallat on maksanut NATOn kuluista noin 70% mikä on mahdollistanut Euroopan käyttää varoja muuhun kuin puolustukseen. Eurooppa ei kykene hyökkäyssotimaan.
Lähteitä:
UK Parliament, House of Commons Library (24.4 2026): US-Iran ceasefire and nuclear talks in 2026
National News (10.4 2026): Iran´s 10-point plan v. Trump´s 15-point plan: What each side is asking for
Economic Times, video (19.5 2026): U.S. rejects Iran’s fresh 14-point peace proposal, triggering explosive return of war in Middle East
Middle East Eye, MEE (6.5 2026): Trump’s new Iran negotiator is Israel lobbyist who denounced talks with Tehran
Al Jazeera (6.5 2026): What is the FDD, the pro-Israel think tank shaping Trump’s Iran policy?
Israel Policy Forum: The Status of Netanyahu’s Conflict of Interest Arrangement Amid the Judicial Overhaul
Anadolu Agency (19.5 2026): Israel’s Netanyahu appears in court for 88th time to respond to corruption charges

Artikkelikuva via Picryl: lähikuva Isfahanissa sijaitsevan moskeijan kattoholvista