Päijät-Hämeen hyvinvointialue on huolissaan rokotekriittisyyden lisääntymisestä. Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja dosentti Tamara Tuuminen pitää ihmisten lisääntynyttä kriittisyyttä myönteisenä kehityksenä. Aluehallituksen jäsen Ville-Veikko Elomaa puolestaan kaipaa huolen tueksi tarkempia tilastoja eikä pidä nykytilannetta erityisen huolestuttavana.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kertoi heinäkuussa julkaisemassaan tiedotteessa, että neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on havaittu merkkejä kasvavasta rokotekriittisyydestä.
Hyvinvointialueen mukaan rokotteiden tarpeellisuudesta keskustellaan erityisesti Lahdessa aikaisempaa enemmän. Terveydenhoitajien havaintojen mukaan sosiaalinen media ja etenkin TikTok levittävät runsaasti rokotekriittistä sisältöä, joka ei hyvinvointialueen mukaan perustu tutkittuun tietoon.
Tiedotteessa kerrottiin myös, että osa perheistä kieltäytyy kaikista rokotuksista. Kouluterveydenhuollossa on puolestaan syntynyt vaikutelma, että koulunsa aloittavien kokonaan rokottamattomien lasten määrä olisi tänä vuonna aikaisempaa suurempi.
Samalla hyvinvointialue kuitenkin painotti rokotuskattavuuden olevan edelleen hyvä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Elomaa: Pelkkä huoli ei kerro ilmiön laajuudesta
Päijät-Hämeen aluehallituksen jäsen ja ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaa pitää rokotekriittisyyden mahdollista lisääntymistä ilmiönä, jota on syytä seurata vakavasti.
Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa on kuitenkin erotettava toisistaan henkilökunnan yksittäiset havainnot, rokote-epäröinti ja tutkimusnäyttöön perustuvat johtopäätökset.
”Pelkkä huoli ei vielä kerro ilmiön laajuudesta”, Elomaa toteaa Posi TV:lle.
THL:n maaliskuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2023 syntyneistä suomalaislapsista 2,2 prosenttia oli kokonaan rokottamattomia. Päijät-Hämeessä osuus oli yli kolme prosenttia.
Vuosina 2016–2019 syntyneistä lapsista kokonaan rokottamattomia oli valtakunnallisesti noin yksi prosentti. Osuus on siten kasvanut, vaikka pikkulasten yleinen rokotuskattavuus on THL:n mukaan edelleen korkea.
Elomaa kertoo Päijät-Hämeen aluevaltuustossa tehdyn huhtikuussa valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan selvittämään alueen muuta Suomea matalamman rokotuskattavuuden syitä.
”Päätöksenteon tulisi perustua avoimesti esitettyihin tilastoihin. Mikäli todetaan, että rokotekriittisyys tai kokonaan rokottamattomien lasten määrä on kasvanut, olisi perusteltua esittää myös tähän liittyvät numeeriset tiedot sekä mahdollinen seuranta useamman vuoden ajalta”, Elomaa sanoo.
Hänen mukaansa pitäisi selvittää myös, mitä rokotekriittisyyden taustalla tosiasiassa on ja missä ihmisryhmissä rokotuksia jätetään eniten ottamatta.
”Mikä perustuu tilastoihin ja mikä henkilöstön kokemuksiin?”
Elomaan mielestä hyvinvointialueella on oikeus ja velvollisuus viestiä havaitsemistaan ilmiöistä. Viestinnässä pitäisi kuitenkin erottaa nykyistä selvemmin tilastotiedot henkilökunnan kokemuksista.
”Rokotuskattavuus on edelleen korkea, joten myös tämä tulisi nostaa viestinnässä näkyvästi esille, jotta kokonaiskuva säilyy tasapainoisena.”
Elomaa kaipaa lisänäyttöä myös TikTokin väitetystä vaikutuksesta perheiden rokotuspäätöksiin.
”Sosiaalisen median vaikutuksesta rokotuspäätöksiin on kansainvälisesti tutkimusnäyttöä, mutta yksittäisen hyvinvointialueen olisi hyvä perustella, mihin omat arviot juuri TikTokin vaikutuksesta perustuvat”, hän toteaa.
Elomaan mukaan hyvinvointialueen pitäisi kertoa, perustuuko arvio esimerkiksi vanhemmille tehtyihin kyselyihin, haastatteluihin tai muuhun dokumentoituun aineistoon.
”Väite yksinomaan TikTokin vaikutuksesta tulee kovin aikaisin”
Korona-ajan toiminta saattoi heikentää luottamusta
Elomaa katsoo, ettei rokotekriittisyyden mahdollista kasvua voida selittää ainoastaan sosiaalisessa mediassa leviävällä väärällä tiedolla.
Myös koronapandemian aikainen viranomaistoiminta, rokotteiden turvallisuutta koskenut viestintä ja ihmisten yleinen luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin voivat hänen mukaansa vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen.
”Luottamus terveydenhuoltoon rakentuu pitkällä aikavälillä. Koronapandemian aikaiset kokemukset, viranomaisviestintä, rokotteiden turvallisuudesta käyty keskustelu sekä yleinen yhteiskunnallinen luottamus voivat kaikki vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen rokotteisiin. Näitä tekijöitä ei pitäisi sulkea pois keskustelusta”, Elomaa sanoo.
Elomaa korostaa, ettei tutkimusnäyttöön perustuvaa kritiikkiä, yksittäiseen rokotteeseen kohdistuvaa epäröintiä, väärän tiedon levittämistä ja kaikkien rokotteiden vastustamista pitäisi niputtaa yhdeksi ilmiöksi.
”Nämä ovat eri ilmiöitä, eikä niiden niputtaminen yhteen edistä rakentavaa vuoropuhelua tai luottamusta.”
Päätöksen pitää syntyä ilman painostusta
Elomaan mukaan suomalaisissa neuvoloissa annettava rokotusneuvonta on pääsääntöisesti hyvää tarkoittavaa ja työtä tehdään sydämellä.
Vanhemmilla pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus saada avoimesti tietoa rokotteiden hyötyjen lisäksi niiden tunnetuista haitoista, haittojen yleisyydestä, epävarmuuksista ja rokottamisen vapaaehtoisuudesta.
”Hyvä päätös syntyy avoimen keskustelun, ei painostuksen kautta”, hän toteaa.
Elomaa ei pidä tämänhetkistä tilannetta erityisen huolestuttavana.
”En pidä tämänhetkistä tilannetta sellaisena, että se itsessään herättäisi minussa erityistä huolta. THL:n tilastojen mukaan lasten rokotuskattavuus on Suomessa ja myös Päijät-Hämeessä edelleen pääosin korkea, vaikka joidenkin rokotteiden kattavuudessa on havaittu lievää laskua ja täysin rokottamattomien lasten osuus on hieman kasvanut.”
Hänen mukaansa hyvinvointialueen pitäisi vastata vanhempien kysymyksiin kunnioittavasti ja pyrkiä vahvistamaan luottamusta avoimella viestinnällä.
”Perheitä, jotka esittävät perusteltuja kysymyksiä tai pohtivat yksittäisiä rokotuksia, ei pidä leimata rokotevastaisiksi. Luottamus syntyy avoimesta vuoropuhelusta, ei vastakkainasettelusta.”
Mainos
Tuuminen: Rokotteiden kyseenalaistamista ei hyväksytä
Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen suhtautuu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen huoleen huomattavasti Elomaata kriittisemmin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tuumisen mukaan hyvinvointialue toistaa terveydenhuollossa pitkään vallinnutta ajatusta, jonka mukaan rokotteiden tarpeellisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta ei saisi kyseenalaistaa.
Hän suhtautuu kriittisesti myös näkemykseen, jonka mukaan tartuntatautikuolleisuuden historiallinen väheneminen olisi ensisijaisesti rokotteiden ansiota.
Tuuminen nostaa esille hygienian, viemäröinnin, puhtaan veden, ravitsemuksen ja yleisten elinolojen paranemisen. Hänen mukaansa näillä tekijöillä on ollut keskeinen merkitys tartuntatautien aiheuttaman kuolleisuuden vähentymisessä.
”Itse olen iloinen siitä, että ihmiset suhtautuvat rokotuksiin kriittisesti ja tekevät itsenäisiä päätöksiä”, Tuuminen toteaa.
”Rokotteisiin pitääkin suhtautua kriittisesti”
Tuumisen mukaan kriittisyyden lisääntyminen voi kertoa siitä, että ihmiset haluavat hankkia tietoa ja arvioida lääketieteellisiä toimenpiteitä aikaisempaa itsenäisemmin.
”Rokotteisiin pitääkin suhtautua kriittisesti ottaen huomioon, miten rokotetutkimuksia rahoitetaan, miten tutkimuksia suoritetaan, miten rokotteiden valvonta toteutetaan ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia niillä voi olla.”
Tuuminen arvostelee sitä, ettei Päijät-Hämeen tiedotteessa esitetty tarkkoja vertailulukuja rokotekriittisyyden kasvusta. Hän pitää ihmisten varovaisuutta ymmärrettävänä, jos päätöksenteon kannalta olennaisia tietoja ei esitetä avoimesti.
”Rokotteista on tehty uskonto. Onneksi ihmiset heräävät ja alkavat ymmärtää, että rokote on riski terveydelle. Se ehkä voi estää tietyn infektion, mutta se voi aiheuttaa pitkäaikaisen kroonisen sairauden”, Tuuminen sanoo.
Tuuminen ei ota kantaa TikTok-sisältöihin
Tuuminen kertoo, ettei ole itse nähnyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tarkoittamaa TikTokissa leviävää sisältöä.
Tämän vuoksi hän ei myöskään arvioi, perustuuko kyseinen sisältö tutkimustietoon vai ei.
”Minä en ole nähnyt sitä tietoa, jota levitetään TikTokissa.”
Tuuminen kertoo kirjoittaneensa itse rokotteita käsitteleviä kirjoituksia Pelastetaan Suomen Lapset -sivustolle. Hänen mukaansa kirjoituksissa viitataan myös tieteellisiin julkaisuihin.
Hän pitää rokotekritiikin, rokote-epäröinnin ja rokotevastaisuuden välisiä määrittelyjä keinotekoisina.
”Minusta tämä on semantiikkaa, sanahälinää, jota kehitetään siksi, että itsenäisesti ajattelevia ihmisiä voidaan lokeroida, kategorisoida ja mallintaa.”
Tuumisen mukaan ihmisillä on oikeus ajatella itsenäisesti ja kieltäytyä rokotuksista, jos viranomaiset eivät kykene osoittamaan heidän mielestään riittävää tieteellistä näyttöä rokotteen tarpeellisuudesta, turvallisuudesta ja tehokkuudesta.
Viranomaisten haittaviestintä saa kritiikkiä
Tuuminen ei katso ihmisten saavan viranomaisilta riittävästi tietoa rokotteiden tunnetuista haitoista ja epävarmuuksista.
Hänen mukaansa mahdollisia haittoja vähätellään ja haittavaikutusilmoitusten vapaaehtoisuus vaikeuttaa todellisten haittamäärien arviointia.
Tuuminen arvostelee myös viranomaisten ja lääketeollisuuden välistä yhteistyötä.
”Syyttävä sormi pitää osoittaa rokoteteollisuuskompleksia kohtaan, joka kerää huomattavia voittoja rokotteiden myynnistä.”
Tuumisen mukaan viranomaisten pitäisi tarkastella sosiaalisessa mediassa leviävän tiedon lisäksi oman viestintänsä, rokotetutkimusten ja mahdollisten sidonnaisuuksien vaikutusta ihmisten luottamukseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tuuminen ei ole huolissaan rokottamattomuuden kasvusta
Tuuminen ei jaa hyvinvointialueen huolta kokonaan rokottamattomien lasten määrän mahdollisesta kasvusta.
”En ole huolissani. Päinvastoin, olen iloinen siitä, että ihmiset kiinnittävät huomiota vaarallisiin injektioihin ja haluavat käyttää oikeutta päättää itse omien lastensa terveydestä.”
Myös WHO ja UNICEF ilmaisivat heinäkuussa huolensa maailman lasten rokotuskattavuudesta. Järjestöjen mukaan 13,5 miljoonaa lasta jäi vuonna 2025 kokonaan ilman ensimmäisen elinvuotensa rokotuksia.
Maailmanlaajuisiin lukuihin vaikuttavat rokote-epäröinnin lisäksi muun muassa sodat, köyhyys, väestön siirtyminen, puutteelliset terveyspalvelut ja rokotteiden heikko saatavuus.
LUE MYÖS: Piikkiproteiinia löytyi kasvaimista vuosia rokotusten jälkeen – syöpätutkija vaatii lisätutkimuksia
Elomaan ja Tuumisen kommentit osoittavat, että myös rokottamattomuudesta käytävässä keskustelussa on huomattavia näkemyseroja. Elomaa pitää ilmiön seurantaa perusteltuna mutta vaatii päätöksenteon tueksi tarkkoja tietoja. Tuuminen puolestaan katsoo kriittisyyden kasvun olevan lähtökohtaisesti myönteinen merkki ihmisten itsenäisestä päätöksenteosta.
* Artikkeli on toteutettu Posi TV:n toimituksen yhteistyönä. Jutun ovat tehneet Samuel Gryning ja Karoliina Balk.
