Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2027–2030 talouslinjasta kehysriihessä. Päätöksillä hallitus yrittää vauhdittaa takkuavaa taloutta verokevennyksillä ja helpottaa yritysten toimintaa. Säästöistä huolimatta valtio velkaantuu edelleen.
Kotitalouksille lisää verohelpotuksia
Monelle suomalaiselle näkyvin muutos on kotitalousvähennyksen kasvu. Hallitus nostaa vähennyksen enimmäismäärän 2100 euroon ja korottaa kotitalousvähennysprosenttia 40 prosenttiin vuosiksi 2026–2027. Esimerkiksi remontista, kotisiivouksesta tai hoivapalveluista saa jatkossa aiempaa enemmän verovähennystä. Hallitus toivoo muutoksen lisäävän palveluiden käyttöä ja tuovan kysyntää ja töitä yrityksille.
Ensiasunnon ostamiseen helpotusta
Ensiasunnon ostamista helpotetaan, niin että ASP-lainaan tarvittava oma säästöosuus puolittuu 10 prosentista 5 prosenttiin. Tämä voi helpottaa erityisesti nuorten pääsyä kiinni omistusasuntoon.
Yritysten verokevennys- yhteisövero laskee 18 prosenttiin
Hallitus uskoo, että yritysten verojen keventäminen auttaa talouskasvua. Yhteisövero, jota yritykset maksavat voitostaan laskee nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 2027.
Esimerkiksi jos yritys tekee 100 000 euroa voittoa, nykyisellä 20 prosentin verolla siitä maksetaan 20 000 euroa veroa. Uudella 18 prosentin verolla veroa menisi 18 000 euroa, jolloin yritykselle jäisi 2 000 euroa enemmän käyttöön investoida tai palkata työntekijöitä. Toisaalta yhteisöveron lasku pienentää valtion verotuloja tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu edelleen voimakkaasti.
YEL-järjestelmästä joustavampi
Myös yrittäjien eläkejärjestelmää eli YEL-järjestelmää uudistetaan. Hallituksen tavoitteena on helpottaa erityisesti pienituloisten yrittäjien asemaa ja tehdä eläkemaksuista nykyistä joustavampia. Jatkossa yrittäjä voisi vaikuttaa aiempaa enemmän siihen, minkä suuruisia eläkemaksuja maksaa yritystoiminnan tulojen perusteella
Nuorisotyöttömyyteen tukea
Nuorten työttömyys on kasvanut, ja hallitus kohdistaa uusia tukitoimia erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Rahaa lisätään työllistymisseteleihin, nuorten työllisyyskokeiluihin ja koulutukseen. Lisäksi valtio palkkaa 500 uutta kesätyöntekijää tai harjoittelijaa. Hallitus yrittää tällä tavoin estää sitä, että nuoret jäisivät pitkäksi aikaa työelämän ulkopuolelle.
Puolustukseen miljardi
Suurimpia menolisäyksiä laitetaan puolustukseen. Hallitus lisää puolustusmenoja yli miljardilla eurolla vuosina 2027–2030. Rahaa käytetään muun muassa armeijan varusteisiin, henkilöstöön, droonien torjuntaan ja uusiin hankintoihin.
Ukrainan tukea jatketaan
Suomi jatkaa Ukrainalle annettavaa sotilaallista ja taloudellista tukea, kuten ase- ja varustelahjoituksia sekä rahoitusta Ukrainan puolustuksen vahvistamiseen ja maan toiminnan ylläpitämiseen. Ukrainan tukeen hallitus varaa kehyskaudella noin 300 miljoonaa euroa.
Puolustusministeriön mukaan suurin osa tuesta toteutetaan suorana materiaalitukena: aseet, ammukset ja varusteet Suomesta Ukrainaan. Euroopan Unionin mukaan osa tuesta kanavoidaan EU:n tai kansainvälisten yhteishankintojen kautta, joissa ostot tehdään kilpailutettuna ja toimitukset dokumentoidaan..
Hallitus säästää valtionhallinosta, järjestöistä, kuntarahoituksesta ja tieverkosta
Vaikka rahaa käytetään moniin uusiin hankkeisiin, hallitus tekee samalla myös uusia säästöjä 540 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä. Säästöjä kohdistetaan esimerkiksi valtionhallintoon, järjestöihin, kuntien rahoitukseen ja tieverkon ylläpitoon.
Hyvinvointialueiden asiakasmaksuja korotetaan, mikä lisää valtion tuloja noin 88 miljoonaa euroa (2027). Asiakkailta perittävät maksut nousevat terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden käynneissä ja hoidoissa.
Velka kasvaa edelleen
Vaikka hallitus puhuu velkaantumisen hillitsemisestä, Suomen valtion velka jatkaa kasvuaan. Valtio käyttää vuosittain enemmän rahaa kuin se saa sisään veroina ja muina tuloina. Erotus katetaan velalla.
Vuonna 2027 valtion alijäämän arvioidaan olevan yli 13 miljardia euroa. Vuoteen 2030 mennessä velkaa arvioidaan olevan noin 264 miljardia euroa. Valtiokonttorin ja valtiovarainministeriön arvioiden mukaan valtionvelan korkomenot nousevat 3,2 miljardista eurosta (2026) 6,3 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Samalla hallituksilla on vähemmän rahaa käytettävissä palveluihin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
MAINOS:
Posikauppa.com | t-paidat
