Vuoden 2026 Eurovision laulukilpailun finaali Wienissä päättyi Bulgarian voittoon. Euroviisut voitti Bulgaria tanssittavalla Bangarangalla, vaikka sitä ei ennakkoon povattu voittajaksi. Ennakkosuosikki Suomi sijoittui kuudenneksi, mitä Suomen edustajat Linda Lampenius ja Pete Parkkonen pitivät jo voittona.
Israelin edustajan Noam Bettanin osin ranskaksi esitetty rakkauslaulu ”Michelle” sai äänivyöryn huolimatta protesteista Gazan kansanmurhaa vastaan. Yleisöstä kuului buuauksia, kun Israelin valtavat pisteet yleisöäänestyksessä nostivat sen toiseksi.
Romanian ”Choke me”- kappale äänestettiin kyseenalaisesta seksuaaliväkivaltaisesta teemasta huolimatta kolmanneksi.
Neljännelle sijalle ylsi Australian kansallisen poptähden Delta Goodremin Eclipse-kappale, viidenneksi Italian 57-vuotiaan Sal da Vincin laulama rakkauslaulu. Ukraina sijoittui yhdeksänneksi koskettavalla laulullaan.
Voittajana Bangaranga
Bulgarian edustaja Daran menevä popkappale ”Bangaranga” kertoo sisäisestä energiasta, kaaoksesta ja tunteista, joita artisti kuvaa “kauniina häiriönä” ja voimana liittyen myös adhd-kokemukseen. Sana Bangaranga tulee bulgarialaisesta kukeri-perinteestä, jossa meluisilla rituaaleilla karkotetaan pois pahoja henkiä. 22-vuotias Dara esitti numeronsa kokeneen poptähden ilmein ja liikkein. Dara on tunnettu energisestä pop dance tyylistään: tanssiryhmän koreografiassa laulaja tanssii itse mukana, jopa tehden vaikeita pariliikkeitä laulamisen lomassa. Dara -Darina Jotova- nousi tunnetuksi jo lasten laulukilpailuissa ja osallistui vuonna 2015 Bulgarian X Factoriin.
Suomen Parkkonen ja Lampenius ”Liekinheittimellä” kuudenneksi
Suomen tämänvuotinen taiteellisesti korkeatasoinen esitys ”Liekinheitin” kertoo palavasta kaipuusta etäistä rakkaudenkohdetta kohtaan: ”oot niin kuuma, mutta jääkylmä”. Laulun melodia ja viulun melodia käyvät kauniisti vuoropuhelua laulajan ja viulistin duetossa. Laulaja Pete Parkkonen ja viulisti Linda Lampenius muodostivat lavalle draaman vastapoolit: rakastuneen kaipaavan miehen ja etäisen viileän naisen, joka ei vastaa miehen palaviin tunteisiin. Suomen vaikuttava lavanumero oli sovitettu lavalle visuaalisesti vahvaksi performanssiksi ansioituneen koreografi Reija Wäreen johdolla.
Suomi voi olla ylpeä vahvasta taiteellisesta moniosaamisesta ja näytöstään, jossa pop-musiikki yhdistettiin taiturillisesti soitettuun klassiseen viuluun ja tarkasti suunniteltuun näyttämöllepanoon .
Linda Lampenius 56-vuotias huippuviulisti näytti myös miten kurinalaisesti esiintyvä taitelija hoitaa itseään ja on edelleen alan vaatimuksien mukaan kaunis, hoikka ja hoidettu. Upea visuaalinen assosiaatio syntyi Lampeniuksen pitkistä kiharoista yhdessä pyroteknisten liekkien kanssa.
Lampeniuksen taiturillisessa soittamisessa näkyy valtava kokemus, rakkaus ja intohimo musiikkiin ja vahva eläytyminen, joka ylsi katsojaan asti. Viulun jousesta katkesi monta jouhta, mikä kertoi, että Lampenius antoi kaikkensa taitelijana. EBU antoi Lampeniukselle luvan soittaa livenä viulua, taiteellisesti perusteltuna. Aiemmin Euroviisuissa on soitettu livenä instrumenttia vuonna 1998.
Itä-Euroopasta synkkyyttä: Romanian kritisoitu Choke Me ja Serbian synkkä ”Kraj mene”
Romanian Choke Me-numero herätti vastustusta sanoitusten vuoksi; kertosäkeessä toistetaan fraasia “choke me”, jonka nähtiin viittaavan kuristamiseen ja väkivaltaiseen seksuaalifetissiin.
Kritiikkiä esittivät väkivallan vastaiset kampanjat, jotkut tutkijat sekä osa Euroviisu-faneista, jotka sanoivat, että Romanian kappaleen sanat normalisoivat väkivaltaista seksuaalista kuristamista. Romanian artisti Alexandra Căpitănescu puolustautui selittämällä että, kyse ei ollut seksuaalisista pakkomielteistä, vaan metaforasta ahdistukselle ja paineelle.
Euroviisut eivät lopulta muuttaneet sanoituksia tai kieltäneet kappaletta, vaikka osa vahvasti vaati sitä. Esityksen kokonaistunnelma ja laulajan eleet- erityisesti silmät- viestitti jotain synkkää, väkivaltaista ja pakkomielteistä, jotain muuta kun vain inhimillistä ahdistusta.
Serbian metallisesta ”Kraj mene”- ”lähellä minua”-kappaletta myöskin on somessa arvosteltu synkkyydestä, okkultistisuudesta ja jopa satanismista. Moni katsojista on pitänyt esityksiä “rituaalimaisina” tai synkkinä, kun taas toiset näkevät ne olevan Balkanin omaleimaista dark pop -estetiikkaa ja performanssitaidetta.
Euroviisujen virallisen linjan mukaan kyse on visuaalisista ja taiteellisista tulkinnoista.
Kun Eurovision Song Contest on maailman katsotumpia TV-lähetyksiä 160–200 miljoonan katsojamäärillä, on Euroviisujen järjestäjillä painava sisältörajaamisen arviointivastuu .
Populaarikulttuurissa on Lady Gagan lihapuvuista lähtien alkanut popkuvastossa ilmetä enenevässä määrin henkisesti häiriinnyttävää väkivaltaista, ritualistista tematiikkaa, joka kuitenkin yleensä perustellaan pois vain lavaefektinä tai muuna taiteellisena sisältönä.
Aasian Euroviisut – ”uusi luku”
”Eurovision Song Contest Asia” järjestetään seuraavaksi Bangkokissa. Tähän mennessä osallistumisensa on vahvistanut 10 maata, mukaan lukien Etelä-Korea, Filippiinit ja Vietnam.
Vuosittainen Eurovision-laulukilpailu on järjestetty vuodesta 1956 lähtien, ja kilpailijat ovat olleet enimmäkseen Euroopasta. Järjestäjien mukaan ”uusi luku” alkaa Aasian Euroviisu-versiosta.
MAINOS:
Posikauppa.com | t-paidat
