EU:n ja Mercosurin välinen kauppasopimus tuo esiin Euroopan unionin maatalous-, terveys- ja kauppapolitiikan ristiriitaisuuden. Euroopan unioni kieltää ihmiselle ja ympäristölle vaarallisten torjunta-aineiden käytön, mutta sallii silti niiden tuotannon eurooppalaisilla tehtailla ja ulkomaanviennin. Nyt kun Euroopan markkinat avataan Mercosur-maiden maataloustuotteille, samat myrkyt palaavat unioniin elintarvikkeiden torjunta-ainejääminä – lautaselle ja ihmisen kehoon.
Torjunta-aineet kuten atratsiini, paraquatti ja klorpyrifossi on kielletty Euroopassa virallisten tieteellisten arvioiden jälkeen, jotka ovat osoittaneet niiden olevan syöpää aiheuttavia, hermomyrkyllisiä tai hormonitoimintaa häiritseviä. Atratsiini, paraquatti ja klorpyrifossi on poistettu EU‑sisäisestä hyväksynnästä, eikä niitä voida myydä EU‑markkinoiden maatalouden käyttöön.
Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) mukaan näitä kemikaaleja kuitenkin yhä tuotetaan Euroopassa ja viedään laillisesti mm. Latinalaisen Amerikan maihin. Suurimmat eurooppalaiset kemianalan yritykset, kuten Bayer, BASF ja Syngenta, myyvät torjunta-aineita ja lannoitteita maailmanlaajuisesti kolmansille maille, mm. Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan. EU-maat ja UK hyväksyivät 140 900 tonnin ulkomaanviennin torjunta-aineille, joita ei saa käyttää EU:n pelloilla vuosina 2018–2019.
EU kieltää monien vaarallisten torjunta-aineiden käytön omilla pelloillaan, jos aineet on todettu karsinogeenisiksi tai hermomyrkyllisiksi, mutta ei yleisesti kiellä niiden tuotantoa ja vientiä kolmansille maille. Paradoksi on ilmeinen: se, mikä katsotaan liian vaaralliseksi eurooppalaisille viljelijöille, muuttuukin hyväksyttäväksi, kun kemikaalit myydään ulkomaille ja käytetään muualla – kunnes se palaa Euroopan markkinoille tuonnin kautta takaisin. Eurooppa ei kiellä kemikaalien tuotantoa, vaan ainoastaan käytön omilla pelloillaan, suojellen näin eurooppalaista kemianteollisuutta ja siirtäen terveys- ja ympäristökustannukset muualle.
Myrkylliset torjunta-aineet palaavat laivareittiä pitkin eurooppalaisen lautaselle
Haitalliset kemikaalit voivat palata EU:n kuluttajille tuontituotteiden torjunta-ainejääminä. Maksimi-jäämäarvoja valvotaan ja aineet on kirjattu EU-tuontisääntöihin. Euroopan elintarvike- ja rehuhälytysjärjestelmä (RASFF) dokumentoi vuosittain lukuisia tapauksia, joissa rajoilla pysäytetään tuotteita kiellettyjen torjunta-aineiden vuoksi, usein Mercosur-maista peräisin olevia.
Euroopan parlamentti on vastustanut Euroopan Komissioin ehdottamia korkeampia kemikaalien jäämäarvoja tuontielintarvikkeissa. Euroopan parlamentti äänesti syyskuussa 2024 Euroopan komission ehdotuksia vastaan, joilla olisi sallittu suurempia vaarallisten kemikaalien jäämiä EU:ssa kielletyistä torjunta-aineista tuontielintarvikkeissa (ns. tuontitoleranssit).
Parlamentti vaati, että tuonnin tulisi noudattaa samoja tiukkoja jäämärajoja kuin EU:ssa tuotetussa ruossa. ja että salliminen korkeammille jäämä-arvoille uhkaisi kansanterveyttä ja tasapuolisuutta EU-tuottajien ja ulkomaisten tuottajien välillä. Parlamentin kanta pakotti komission vetämään pois ehdotukset korkeammille kemikaalien jäämätasoille ja esittämään uuden sääntelyehdotuksen. Parlamentti hylkäsi korkeammat tuontitoleranssin ehdotukset vastustaen kaksinaismoralismia kemikaali-asiassa. Komission kemikaalien kannassa näkyy selvästi taloudellinen ja kemianteollisuuden etu.
PAN Europe ja Greenpeace, ovat vaatineet EU:ta pysäyttämään kiellettyjen torjunta-aineiden viennin ja varmistamaan, ettei EU tuo takaisin Eurooppaan tuotteita, joissa on niiden jäämiä. Mercosur sopimus nyt sallii tämän.
Epäsuhtaisuus
EU:n kemikaali‑ ja torjunta‑ainelainsäädäntö (REACH ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettely) on tiukka; aineet, jotka eivät täytä ekologisia tai terveydellisiä kriteerejä, menettävät hyväksyntänsä ja niiden myynti tai käyttö EU:ssa lopetetaan.
Kiellettyjen torjunta-aineiden tuotannon ja viennin salliminen sekä samalla Euroopan markkinoiden avaaminen tuotteille, joita on viljelty vaarallisilla aineilla on ristiriitaista Mercosur-sopimuksessa. Tästä hyötyvät kemianteollisuuden monikansalliset yritykset ja globaalit maatalousteolliset ketjut. Pienet ja keskisuuret paikalliset maatilat ja perheyritykset, sekä kollektiivinen oikeus turvalliseen ja läpinäkyvään ruokaan kärsivät. Yhtäältä eurooppalaiset viljelijät joutuvat noudattamaan yhä tiukempia ympäristönormeja kasvavin kustannuksin ja laskevin tulojen; toisaalta kuluttajat menettävät takeita ruoan laadusta ja kemiallisesta turvallisuudesta.
Mercosur-sopimus herättää kysymyksiä EU:n omien strategioiden (esim. Green Deal ja Farm to Fork) johdonmukaisuudesta. EU:n Farm to Fork ja Biodiversity 2030 -strategiat tähtäävät kestävän maatalouden, luomutuotannon lisäämiseen 25%:lla, torjunta-aineiden käytön vähentämisen 50%:lla ja luonnonsuojelun vahvistamiseen CAP-uudistuksen kautta. Ohjelmassa mainitaan myös elintarviketurvallisuuden vahvistaminen rajoilla.
Mercosurin kauppasopimus sisältää tullien ja tariffien alentamisen, mikä koskee myös kemianteollisuuden tuotteita ja torjunta-aineita. Tämä tarkoittaa sitä, että vientiä näille torjunta-aineille voidaan lisätä ja helpottaa niiden vientiä Mercosur-maihin.
Euroopan komissio hyväksyi täytäntöönpanosääntelyn (EU) 2025/854, joka uudistaa torjunta-ainejäämien valvontaohjelman vuosille 2026–2028 ja laajentaa jäämäseurantaa tuontituotteisiin. EU:n perussääntely, asetus (EY) N:o 396/2005, määrittelee maksimi‑jäämäarvot elintarvikkeille, myös EU:n ulkopuolelta tuleville. Komissio suunnittelee tiukempia tuontisääntöjä, jotka estäisivät EU:ssa kiellettyjen torjunta-aineiden pääsyn markkinoille. EFSA valvoo ja raportoi säännöllisesti torjunta-ainejäämistä.
Atratsiini, paraquatti ja klorpyrifossi, glyfosaatti; ihmisille ja ympäristölle myrkyllisiä torjunta-aineita
Atratsiini on rikkakasvien torjunta-aine maissin, soijan ja sokeriruo’on viljelyssä. Euroopan unionin alueella atratsiinin käyttö on ollut kiellettyä vuodesta 2004, koska käytöstä aiheutuvat pitoisuudet pohjavedessä ovat liian korkeat
Parakvatti on erittäin myrkyllinen, rikkakasvien torjunta-aine, jota käytetään soijan, perunan, puuvillan ja hedelmien kasvatukseen ennen kylvöä tai sadonkorjuuta kasvuston kuivaamiseen. Parakvatti on hyvin myrkyllistä myös nisäkkäille esimerkiksi ihmisille. Aineelle altistumisesta voi seurata voimakasta vatsakipua, huonovointisuutta, ripulointia, hengityksen vaikeutumista ja yskää. Yhdiste on erittäin myrkyllistä keuhkoille. Parakvatille altistuminen voi aiheuttaa kuoleman.
Klorpyrifossi on organofosfaattipohjainen hyönteismyrkkyä käytetään maissin, soijan, hedelmä- ja pähkinäpuiden ja vihannesten tuotannossa tuholaisten torjuntaan. Kaikki nämä aineet on kielletty EU:ssa terveys- ja ympäristöriskien vuoksi, mutta niitä käytetään yhä monissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Pienehköillä määrillä klorpyrifossin on pitkäaikaisessa altistuksessa todettu aiheuttaneen neurologisia oireita, kehitysvammaisuutta ja autoimmuunijärjestelmän häiriöitä, suurina annoksina se on johtanut äkkikuolemiin.
Glyfosaattia valmistetaan ja viedään EU:sta ulkomaille. Eurooppalaisia valmistajia ovat Bayer AG (Roundup), BASF SE, Syngenta AG ja Nufarm, jotka tuottavat ja myyvät glyfosaattituotteita EU-markkinoilla ja ulkomaille. EU:ssa glyfosaatin käyttö on säännellysti yhä sallittua. Glyfosaatti luokitellaan ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle” (IARC 2015), mutta EFSA ja ECHA ovat arvioineet sen olevan ”turvallinen asianmukaisessa käytössä”.
Kalifornialainen pariskunta Alva ja Alberta Pilliod haastoivat Monsanto‑yhtiön oikeuteen siitä, että heidän vuosikymmenien altistuksensa Roundup‑torjunta-aineelle (glyfosaatti) aiheutti heille syövän, non-Hodgkin-lymfoomaan. Vuonna 2019 jury katsoi, että Roundup oli osaltaan syövän aiheuttaja, ja Monsanto/Bayer tuomittiin maksamaan pariskunnalle yli 2 miljardia dollaria vahingonkorvauksia. Tapauksessa korostui yhtiön riittämätön varoittaminen valmisteidensa terveysriskeistä
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ