EU kertoo perustavansa uuden eurooppalaisen faktantarkistajaverkoston – Keskitetty “demokratiakeskus” 

Euroopan komissio julkaisi uuden European Democracy Shield -kokonaisuuden sekä siihen liittyvän EU Strategy for Civil Society -suunnitelman. Aloitteiden tavoitteena on vahvistaa demokratiaa, torjua disinformaatiota ja tukea kansalaisjärjestöjä. Vaikka kokonaisuutta markkinoidaan demokratian vahvistamisena, se sisältää myös useita kohtia, jotka edellyttävät tarkkaa arviointia ja herättävät perusteltuja huolia kansalaisvapauksien ja sananvapauden näkökulmasta.

Uusi demokratiakeskus kasvattaa EU-tasoista koordinaatiota

Pakettiin kuuluu uuden European Centre for Democratic Resilience -keskuksen perustaminen. Keskus kokoaa jäsenmaiden asiantuntijuuden yhteen ja koordinoi informaatiovaikuttamiseen liittyviä toimia.
Keskitetty rakenne lisää EU-tason valtaa demokratiaan liittyvissä kysymyksissä, ja siksi on tärkeää arvioida huolellisesti, miten valvonta ja päätöksenteko järjestetään sekä miten läpinäkyvää toiminta on.

Faktantarkistajaverkosto ja disinformaation torjunta

EU aikoo perustaa eurooppalaisen faktantarkistajaverkoston sekä uusia mekanismeja “tietotilanteiden” hallintaan kriiseissä.
Vaikka tavoitteena on torjua tahallista vaikuttamista, järjestelmä lisää EU:n roolia sen suhteen, miten tieto luokitellaan ja miten sen leviämiseen puututaan. Siksi on olennaista, että faktantarkistajat toimivat aidosti riippumattomasti ja että prosessit ovat avoimia, jotta sananvapauden rajoitukset eivät laajene tarpeettomasti.

Mainos
Mainos

Median tukeminen – riippumattomuuden turvaaminen avainasemassa

Uusissa toimissa korostuu median tukeminen ja journalistien turvallisuuden parantaminen. Tästä huolimatta EU-rahoituksen kasvaminen voi nostaa esiin kysymyksen mediakentän riippumattomuudesta, jos rahoituksen jakoperusteet eivät ole täysin selkeitä ja poliittisesti neutraaleja.

Laaja rahoituspaketti kansalaisyhteiskunnalle

EU Strategy for Civil Society sisältää mittavia rahoitusohjelmia, kuten 9 miljardin euron AgoraEU-ohjelman. Järjestöille suunnatun rahoituksen ja tuen lisääminen voi vahvistaa yhteiskunnallista toimintaa, mutta samalla se korostaa tarvetta läpinäkyville kriteereille, jotta eri näkökulmien ja toimijoiden moninaisuus säilyy eikä rahoitus keskity liiaksi valittuihin tahoihin.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodasta huolimatta

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan seurauksena, kertoo Huoltovarmuuskeskus tuoreessa tilannearviossaan. Viraston mukaan polttoaineiden ja viljan saatavuus on Suomessa tällä hetkellä hyvä, vaikka konfliktin pitkittyminen voi lisätä paineita erityisesti raaka-aineiden ja tuotantopanosten osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sodan vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä yritysten kustannuksissa. Polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet, mutta varsinaisia saatavuusongelmia ei […]

Kotimaa 2 t sitten

EU suunnittelee alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää 16.4. EU-johtajien videokokouksen, jossa käsitellään  yhteistä linjaa alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi. Kokoukseen osallistuu EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä useita jäsenmaiden pääministereitä, kuten Espanjan Pedro Sánchez, kertoo Reuters. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa EU-tason koordinaatiota, jotta jäsenvaltiot etenisivät rajoituksissa yhtenäisesti. Macronin toimiston mukaan tavoitteena on myös nopeuttaa Euroopan komission […]

Eu 3 t sitten

Slovenian parlamentin puhemies ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Slovenian parlamentin puhemies Zoran Stevanović aikoo edistää kansanäänestyksen järjestämistä maan Nato-jäsenyydestä. Stevanović katsoo, että kansalaisten tulisi saada suoraan päättää, jatkaako Slovenia jäsenyyttään NATOssa vaiko eroaa siitä. Stevanovićin mukaan asia liittyy kansalliseen päätösvaltaan ja siihen, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa ohjata. Hänen mukaansa Slovenian ei tulisi olla riippuvainen ulkopuolisista päätöksentekorakenteista, vaan sen tulisi pystyä […]

3 t sitten