Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielitaitovaatimuksia ollaan kiristämässä lainsäädäntömuutoksilla. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii kansallista työkalua kielitaidon arviointiin ja varoittaa, ettei vastuu saa jäädä kohtuuttomasti yksittäisille työnantajille.
Sote-alalla muhii uusi kiista kielitaitovaatimuksista. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lainsäädäntömuutoksia, joilla täsmennettäisiin työnantajan velvollisuuksia varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävä kielitaito.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT katsoo, että kielitaidon arviointia varten tarvitaan valtakunnallinen sähköinen työkalu. Sen avulla hyvinvointialueet ja palveluntuottajat voisivat arvioida henkilöstön ammatillisen kielitaidon kehittymistä yhdenmukaisesti ja luotettavasti.
KT mukaan arviointityökalun käyttöä tulisi tukea kansallisilla arviointi- ja tukimateriaaleilla. Järjestö korostaa, että kielitaitoon on kiinnitettävä huomiota, mutta uudet vaatimukset eivät saa muodostua työnantajille kohtuuttomaksi hallinnolliseksi taakaksi.
”Henkilöstön kielitaidon arviointiin ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota, mutta täsmennykset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta taakkaa hyvinvointialan työnantajille eivätkä hidastaa kansainvälisten osaajien pätevöitymistä ja työllistymistä”, KT neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo.
Kielitaitokysymys ei ole sote-alalla pelkkä hallinnollinen yksityiskohta, vaan se liittyy suoraan asiakas- ja potilasturvallisuuteen. Asia nousi näkyvästi esiin esimerkiksi kesällä 2024, kun Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto puuttui Attendon Herajärven hoivakodin toimintaan Saarijärvellä.
Aluehallintoviraston (Avi) mukaan ennalta ilmoittamaton valvontakäynti osoitti hoivakodissa vakavia puutteita henkilöstön rakenteessa, kielitaidossa ja johtamisessa. Hoivakodissa oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta, ja valvontakäynnillä iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia.
Avi kertoi, että palveluntuottajaa oli jo aiemmin ohjattu useaan otteeseen nostamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin puutteelliseksi.
Aluehallintovirasto määräsi Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan siitä, että yksikön toiminta vastaa asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Määräys koski myös työaikojen asianmukaista kohdentamista, kirjaamista sekä henkilöstön riittävää kielitaitoa. Määräystä tehostettiin 350 000 euron uhkasakolla.
KT tuore kannanotto osuu tähän keskusteluun. Järjestön mukaan kielitaidon tukeminen vaatii niin mittavia panostuksia, ettei sitä voida jättää vain yksittäisten työnantajien vastuulle. KT mielestä asiaa pitää edistää kansallisesti.
Kukka korostaa, että arviointityökalun lisäksi tarvitaan tukimateriaaleja sekä työntekijöiden itseopiskeluun että työyhteisöjen käyttöön. Työyhteisöjen pitäisi pystyä tukemaan kansainvälisten osaajien kielitaidon kehittymistä osana arjen työtä.
Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueen on jo varmistettava henkilöstönsä ja palveluntuottajiensa henkilöstön riittävä kielitaito. Käytännössä kielitaitoa arvioidaan nykyisin erityisesti rekrytoinnin yhteydessä. Kielitaidon voi osoittaa esimerkiksi alan suomen- tai ruotsinkielisellä ammattitutkinnolla, YKI-testillä tai kypsyysnäytteellä.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Valmisteilla olevassa sote-ammattihenkilölain uudistuksessa työnantajan velvollisuuksia täsmennettäisiin niin, että riittävä kielitaito olisi varmistettava koko palvelussuhteen ajan. Lisäksi valvovalla Lupa- ja valvontaviranomaisella olisi mahdollisuus antaa määräyksiä kielitaidon parantamiseksi työsuhteen aikana.
KT pitää tärkeänä, että tuleva sääntely on työnantajille selkeää. Työnantajien on järjestön mukaan tiedettävä, miten työntekijän kielitaidon kehittymistä voidaan osoittaa ja arvioida palvelussuhteen aikana.
Kysymys liittyy myös sote-alan pahenevaan työvoimapulaan ja kansainväliseen rekrytointiin. KT korostaa, että Suomi tarvitsee työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa sekä keinoja kahdensuuntaisen kotoutumisen edistämiseen.
KT työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti muistuttaa, että kolmannes sote-henkilöstöstä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana. Hänen mukaansa jo seuraavien viiden vuoden aikana alalle on rekrytoitava 20 000 uutta lähi- ja sairaanhoitajaa.
”Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan useita keinoja, muun muassa työperäistä maahanmuuttoa ja koulutusmäärien nostoa”, Puistolahti sanoo.
