Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) raportin mukaan Suomen työikäisten määrä ei riitä tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin. Raportti perustuu matemaattisiin ennusteisiin ja yleisen tasapainon malliin, jossa huomioidaan väestön ikärakenne, muutto, syntyvyys ja työvoiman tarjonta. Se kuvaa maahanmuuton vaikutuksia työikäisten määrään ja talouden peruslukuihin, mutta laskelmat perustuvat moniin oletuksiin, kuten maahanmuuttajien koulutukseen ja työmarkkinoille integroitumiseen, joten tuloksia on pidettävä suuntaa antavina.
Raportissa esitetään, että Suomeen tarvittaisiin nettona noin 44 000 maahanmuuttajaa vuodessa – lähes kolminkertaisesti nykyiseen maahanmuuttotasoon nähden, jotta työikäisten määrä pysyisi vakaana. Raportin mukaan ilman lisämaahanmuuttoa työikäisten määrä pienenisi jopa 20 prosenttia vuoteen 2070 mennessä.
Työttömyys ja työttömien käyttöönotto
Raportin luvut herättävät kuitenkin merkittäviä kysymyksiä. Suomessa on tällä hetkellä merkittävä työttömyysongelma: Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste on 11,3 prosenttia, ja pitkäaikaistyöttömiä on yli 150 000 – ennätyksellisen korkea määrä. Suuri osa työikäisestä väestöstä ei ole täysin käytettävissä työmarkkinoilla, mikä ei puolla raportin oletettua työvoimapulaa.
Ongelmana on se, kuinka jo olemassa oleva työvoima saadaan työllistettyä erilaisin toimin. Jos puolet pitkäaikaistyöttömistä voitaisiin työllistää, tarve uusille maahanmuuttajille vähenisi merkittävästi – noin 15–25 000 henkilöön vuodessa. Työpanoksen lisäys ei perustu pelkästään maahanmuuton lisäämiseen, vaan myös kotimaisen työvoiman tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Maahanmuuton vaikutus työpanokseen
Raportti esittää, että maahanmuuton lisääminen voisi kasvattaa työpanosta ja talouden tuotantoa: ETLAn laskelmien mukaan lisämaahanmuutto voisi kasvattaa työpanosta noin 5 prosenttia vuosina 2030–2034 verrattuna nykyiseen maahanmuuton tasoon. Kriittisesti tarkasteltuna tämä oletus ei huomioi sitä, että Suomessa on jo runsaasti työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä, eli osa työvoimasta on olemassa, mutta ei käytössä. Tämä tarkoittaa, että työpanoksen lisäys ei perustu pelkästään uusien maahanmuuttajien tuloon, vaan myös siihen, miten nykyistä työvoimaa saadaan paremmin hyödynnettyä.
Lisäksi raportti arvioi, että ulkomaalaistaustaisten osuus työllisistä olisi 7,5 prosenttia, kun he kymmenen vuotta aiemmin muodostivat alle neljä prosenttia. Tämä osoittaa, että maahanmuuttajatyövoima on jo merkittävä osa Suomen työmarkkinoita, mutta samalla korostaa, että kotimaisen työvoiman käyttämätön potentiaali on edelleen suuri.
Työttömyys ja työpaikkojen väheneminen
ETLA:n luvut näyttävät osittain optimistisilta oletuksilta. Työllisyyden lisääminen ei tapahdu automaattisesti: pitkäaikaistyöttömät ja työttömät maahanmuuttajat tarvitsevat koulutusta, kielitaitoa ja kotouttamista, jotta he voivat osallistua työmarkkinoille täysipainoisesti. Raportin oletus siitä, että työikäisiä puuttuu, ei ota riittävästi huomioon nykyisten työttömien resurssien vajaakäyttöä.
Lisäksi ETLAn laskelmat perustuvat väestöennusteisiin ja työvoiman oletettuun käyttöasteeseen. Raportin mukaan työikäisten väheneminen olisi merkittävä ilman maahanmuuttoa, mutta käytännössä työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia on jo paljon, mikä kyseenalaistaa laskelman yksinkertaisen maahanmuuttovetoisen ratkaisuehdotuksen. Raportin oletus “vakavasti työvoimaa puuttuvasta Suomesta” ei siten täysin vastaa tilastojen kuvaamaa monimuotoista työttömyystilannetta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopulla noin 34 100 avointa työpaikkaa, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Eri aloilla, kuten terveydenhuolto, ICT ja rakennusala, esiintyy kyllä paikallisia työvoimapulaa. Työvoimapula on usein osa-aluekohtaista ja osaamiseen tai sijaintiin liittyvää, eikä koko talouden kattavaa.
Väestön ikääntyminen ja syntyvyys
ETLA kuitenkin painottaa, että maahanmuutto voi lisätä työvoimaa ja taloudellista tuotantoa, mutta sen hyödyt realisoituvat vain, jos tulijat koulutetaan ja kotoutetaan tehokkaasti. Raportti muistuttaa myös, että väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku muodostavat todellisen haasteen. Kysymykseksi jää, miksi maahanmuuttoa ehdotetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi, kun kotimaisessa työvoimassa on selvästi käyttämätöntä potentiaalia.
ETLAn raportti ennustaa, että ilman merkittävää maahanmuuttoa Suomen työikäisten määrä voi pienentyä jopa 20 prosenttia vuoteen 2070 mennessä, koska matala syntyvyys yhdistettynä väestön ikääntymiseen vähentää pitkällä aikavälillä työvoiman määrää. Tilastokeskuksen viime vuosien luvut (2019–2024) osoittavat kuitenkin vain pientä laskua syntyneiden määrässä, noin 4 prosenttia viidessä vuodessa, eikä lyhyen aikavälin tarkastelu tue dramaattista vähenemistä. ETLAn ennusteet työikäisten vähentymisestä vaikuttavat ylimitoitetuilta, kun niitä verrataan todellisiin syntyvyyslukuihin.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
