Suomi on siirtymässä kohti väestön vähenemistä, ja keskeinen syy on poikkeuksellisen matala syntyvyys. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tuoreessa väestökatsauksessaan.
Vuonna 2024 Suomen kokonaishedelmällisyys oli 1,25, mikä on mittaushistorian alin taso. Väestön uusiutumiseen tarvittava taso on 2,07, eikä siihen ole päästy sitten vuoden 1968.
Väestökehitys kääntymässä laskuun
Katsauksen laatineen emeritusprofessori Juha Alho mukaan Suomi on siirtymässä väestöltään pienenevien maiden joukkoon, ellei muuttoliike pysty paikkaamaan syntyvyyden laskua.
Väestömuutos on hidas mutta väistämätön prosessi. Pieniltä näyttävät vuosimuutokset kasaantuvat ajan myötä merkittäviksi, Alho toteaa.
Suomen väkiluku oli vuoden 2026 alussa noin 5,66 miljoonaa, ja kasvua edellisvuoteen oli vielä noin 20 000 henkeä. Pitkällä aikavälillä kehityksen suunta on kuitenkin epävarma.
Ikääntyminen kiihtyy odotettua enemmän
Samaan aikaan kun syntyvyys laskee, suomalaisten elinikä pitenee tasaisesti. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 vuotta ja naisilla 84,8 vuotta.
Eliniän piteneminen kasvattaa erityisesti kaikkein iäkkäimpien määrää. Yli satavuotiaiden määrä on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja kehitys on ollut osin ennusteita nopeampaa.
Ikärakenteen muutos lisää paineita julkiselle taloudelle, sillä työikäisen väestön osuus pienenee samalla kun hoivaa ja palveluja tarvitsevien määrä kasvaa.
Muuttoliike ratkaisee – mutta ei yksin
Lyhyellä aikavälillä Suomen väestökehitys riippuu pitkälti muuttoliikkeestä. Maahanmuutto on viime vuosikymmeninä nuorentanut väestöä, sillä tulijat ovat pääosin työikäisiä.
Katsauksen mukaan maahanmuutto ei kuitenkaan yksin ratkaise syntyvyyden ongelmaa. Ulkomaalaistaustaisten syntyvyys on laskenut ja on nykyisin lähes samalla tasolla kuin kantaväestöllä.
Talouspaineet kasvavat
Väestörakenteen muutos heijastuu suoraan julkiseen talouteen. Kun työvoiman osuus pienenee ja eläkkeellä olevien määrä kasvaa, veropohja heikkenee samalla kun menot kasvavat.
Alhon mukaan kehitys on jo näkynyt Suomessa lisääntyneenä velanottona 2010-luvulta lähtien.
Etlan katsaus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa tarkastellaan väestörakenteen muutosten vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä.
