Espanjalainen talouslehti El Economista letkeuttelee Suomelle Suomen taloustilanteesta. Artikkelissa ”La caída en picado de la economía de Finlandia: de abroncar al sur de Europa a tener más paro que España y casi más deuda que Portugal” eli ”Suomen romahtava talous: Etelä-Euroopan läimäyttelystä suurempaan työttömyyteen kuin Espanjassa ja lähes suurempaan velkaan kuin Portugalilla” käydään läpi Suomen talouden tilannetta.
El Economista toteaa Suomen olleen roolimallin monille maille Euroopassa vuosien ajan kun nyt Suomen työttömyysaste on Euroopan suurin ja julkinen velka ”villi”.
”Suomen talous oli monta vuotta se etusijalla oleva opiskelija, jolle koko Eurooppa kadehti ja halusi muistuttaa. Vahva talouskasvu, erittäin kilpaillut yritykset, täystyöllisyysmarkkinat, tasapainoinen julkinen tilinpito ja BKT:n suhteen erittäin alhainen velka,” El Economista kirjoittaa jatkaen että sitten tuli vuosien 2011-2013 valtionvelkakriisi ”joka vaati suurempia julkisen talouden ponnisteluja, lisäleikkauksia ja säästötoimia tilien tasapainottamiseksi.”
Etelän maita ankarasti nuhdellut Suomi painii nyt itse kasvavan julkisen velan ja heikentyvän talouskasvun kanssa, virnuilee El Economista.
(Toim.huom. El Economistan mainitsema vuosien 2011-2013 valtionvelkakriisi syntyi kun vuoden 2008 finanssikriisin pelastustoimissa siirrettiin pankkien yksityinen velka julkisiin taseisiin. Kaatuvien liikepankkien pääomittaminen muutti yksityisen sektorin luottokriisin valtioiden velaksi. Finanssikriisiä/eurokriisiä seurasi globaali taantuma, joka romautti verotulot, kasvatti työttömyysmenoja ja repäisi valtionbudjetteihin vajeita — joita hoidettiin ottamalla lisää velkaa. Yhteisvaluutta euron vuoksi kriisimaat eivät kyenneet devalvoimaan omaa valuuttaansa kilpailukykynsä ja talouskasvunsa palauttamiseksi, mikä pitkitti velkakriisiä ja johti vaatimuksiin sisäisistä devalvaatioista so. palkka- ja sosiaalimenojen leikkauksista.)
”Jotkut sanovat, että kosto tarjoillaan kylmällä lautasella, ja näin Etelä-Eurooppa voisi tehdä tänään”
El Economista muistuttaa, kuinka valtionvelkakriisin aikana Jutta Urpilainen (sdp) ja Jyrki Katainen (kok) vaativat tiukkaa julkisen talouden kurinalaisuutta Etelä-Euroopan mailta ”pakottaen Etelä-Euroopan velallisvaltiot, kuten Kreikan ja Espanjan, antamaan vahvat takaukset. Lisäksi Suomi halusi estää Euroopan keskuspankkia ostamasta velkaa näistä maista.”
Nyt Suomi voisi saada neuvoja Etelä-Euroopan mailta, kun sen oma talous on vaikeuksissa, El Economista kirjoittaa huomauttaen Suomen työttömyyden olevan korkeampi kuin Espanjassa tai Portugalissa. Portugalin työttömyysaste on 6%, Suomessa yli 10%.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on Suomella ja Portugalilla lähes 90%, ja Espanjalla yli 100 prosenttia.
Nuorisotyöttömyys kauhistuttava
El Economista korostaa työttömyyslukujen takana olevan oikeita ihmisiä. ”Kilpailu [työpaikoista] ei rajoitu korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikkoihin. Pikaruokaketju Hesburger sai lähes 27 000 hakemusta 1 200 kausiluonteiseen työpaikkaan, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Puuilo-alennuskauppaketju sai 21 000 hakemusta 400 työpaikkaan.”
Työttömänä on 25 prosenttia 15–24-vuotiaista suomalaisista nuorista, kertoo Eurostat. Tässä ryhmässä työttömyys ei ole vain yleistä, vaan se on myös yhä pitkäkestoisempaa: yli vuoden työttömänä olleiden alle 25-vuotiaiden nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 ja viime vuoden lopun välillä. Kaikenikäiset huomioiden Suomessa on Euroopan unionin korkein työttömyysaste, joka on yli 10 %, El Economista valistaa lukijoitaan.
Suomi surmansilmukassa
”Suomen talous, joka on tuskin kasvanut finanssikriisin jälkeen, on tilanteessa, jota taloussivusto Bloomberg kutsuu ´epävarmaksi´. Vaikka julkinen velka on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 (eläkkeiden, terveyden, koulutuksen ja sosiaalietuuksien huomattava kasvu), yksityinen sektori on kamppaillut, mikä on johtanut heikkoon työllisyyteen ja alhaiseen veronkantoon. Tämä on saanut hallituksen eräänlaiseen lähes äärettömään kierteeseen tai silmukkaan, jossa se pyrkii vähentämään velkaa leikkaamalla menoja, mutta työttömyyskorvausten ja muun sosiaalisen tuen tarve kasvavat edelleen talouden jatkuvan heikkenemisen vuoksi. Valtionvelan vähentämiseksi viranomaiset ovat leikanneet sosiaalietuuksia, mutta Bloombergin kuulemat taloustieteilijät varoittavat, että nämä toimenpiteet voivat edelleen jäähdyttää taloutta.”
Ongelma ei ole uusi, mutta aika korjata se on loppumassa, El Economista toteaa. ”Aiemmin tänä vuonna Suomeen sovellettiin Euroopan unionin liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, ja sen on nyt vähennettävä velkatasoaan vuoteen 2028 mennessä tai riskeerattava sakkojen saaminen.” Bryssel vaatii entistä rajoittavamman finanssipolitiikan toteuttamista uhkana EU-varojen menettäminen.
”Myös poliittinen paine kasvaa. Vaikka suomalaiset tukevat laajasti pyrkimyksiä puhdistaa julkista taloutta, kyselyt osoittavat kasvavaa tyytymättömyyttä siihen, miten leikkauksia on sovellettu. Finnish Business and Policy Forumin teettämän huhtikuisen kyselyn mukaan 52 % vastaajista on sitä mieltä, että hyvinvointietuuksista riippuvaiset ovat kärsineet suhteettomasti. Kun sosiaalinen turvaverkko menettää voimansa, kasvaa huoli siitä, että maa jakautuu yhä enemmän niihin joilla on ja niihin joilla ei ole.”
Työntekijöiden puute ongelma, työpaikkojen puute ei?
Helsingin yliopiston taloustieteen professori, Suomen talouspoliittisen neuvoston entinen puheenjohtaja Roope Uusitalo, joka vaikuttaa ajattelevan talouden supistumisen liittyvän pääasiassa Nokian ja paperiteollisuuden kysynnän hupenemiseen lausuu El Economistalle: ”Kun bruttokansantuote syntyy työntekijöistä, työntekijöiden väheneminen on suuri ongelma.”
Maa ei ole onnistunut houkuttelemaan tarpeeksi maahanmuuttajia korvaamaan työväestö-tappioita sodanjälkeisen sukupolven siirtyessä eläkkeelle, El Economista tulkitsee.
(Toim.huom. Mahtaako Espanjan hallitus lähettää Ceutan liepeille Marokosta pesiytyneet uudet tulokkaat auttamaan Suomen rakentamisessa? Espanjan kannalta se ratkaisu olisi taloudellinen.)
Punaiset luvut, toteutumattomat tavoitteet
”Suomi huomasi yhtäkkiä keräävänsä vähemmän veroja ja kasvatti samalla eläke- ja terveydenhuoltomenojaan, joiden kustannukset kasvavat vuodesta toiseen. Julkinen talous nousi siis punaisiin lukuihin, joissa ne ovat pysyneet 17 vuotta peräkkäin. Tuottavuus, joka Nokian kultavuosina kasvoi kaksinumeroisilla vauhdilla, pysähtyi yli vuosikymmenen ajaksi.”
”Pandemia vain pahensi näitä ongelmia. Suomi lainasi voimakkaasti suojellakseen yrityksiä ja työpaikkoja ja jatkoi sitä myös terveyskriisin pahimman vaiheen jälkeen. Myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuhosi suuren osan kaupasta ja matkailusta naapurimaa Venäjän kanssa ja pakotti lisäämään puolustusmenoja rajusti. Julkisen velan korkojen maksamisen vuotuiset kustannukset ylittivät 3 000 miljoonaa euroa. Eikä Suomi koskaan onnistunut korvaamaan menettämiään toimialoja.”
”Vuonna 2023 pääministeri Petteri Orpon koalitiohallitus vastasi yhdellä suurimmista hyvinvointivaltioiden leikkausten ja työmarkkinoiden uudistusten paketeista viime vuosikymmeninä. Orpo väitti, että Suomen on vahvistettava kannustimia työhön ja saatava pysyviä säästöjä, jotka hidastaisivat velan kasvua. Se myös alensi tuloveroa talouden elvyttämiseksi.”
”Välittömät tulokset jäivät tavoitteiden alapuolelle. Viime vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien kumulatiivinen säästö ylitti 115 000 miljoonaa euroa, mikä on kaikkien aikojen huippu, ja samalla merkki siitä, että kansalaiset olivat edelleen haluttomia kuluttamaan. Sen jälkeen työttömyys on hieman kasvanut.”
200 euroa kuukaudessa elämiseen
El Economista kertoo ”Helsingin itäpuolella monikulttuurisessa esikaupungissa” sijaitsevassa Hakunilassa tehdystä diakoniatyöstä mainiten että ”Useampi kuin joka kymmenes naapuruston asukas saa viimeisen keinon sosiaalietuuden, joka tarjoaa yksin asuville aikuisille 578 euroa kuukaudessa muita kuin asumiskuluja varten […] Kun rahat loppuvat tai odottamaton lasku ilmestyy, ihmiset kääntyvät kirkon ja hyväntekeväisyysjärjestöjen puoleen saadakseen hätäapua, ruokakuponkeja ja käytännön apua. […] Osa edunsaajista on eläkeläisiä, joilla on vaikeuksia maksaa sairaalalaskuja. Toiset ovat työttömiä aikuisia, velkaantuneita työssäkäyviä perheitä tai opiskelijoita, jotka yrittävät toimia sosiaalihuoltojärjestelmässä. Jotkut kotitaloudet yrittävät selviytyä hieman yli 200 eurolla kuukaudessa ruoka- ja päivittäisistä kuluista.”
El Economista kertoo asumistuen leikkausten vaikuttaneen asunnottomuuden nousuun Suomessa. ”Asunnottomien määrä nousi lähes kolmanneksen edellisvuodesta, kun taas kirkkojen avun varaan hakeutuneiden määrä kasvoi 40 %.” Ulosotossa olevien määrä on noussut yli 600 000 henkilön.
(Toim. huom. Suomessa oli Ulosottolaitoksen virallisten vuositilastojen mukaan vuoden aikana ulosotossa kaikkiaan 608 363 eri velallista. Määrä ylitti ensimmäistä kertaa 600 000 velallisen rajan, kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 3,7 prosenttia.)
Tulevaisuususko koetuksella
”Suomella on vielä edessään työtä EU:n alijäämätavoitteen saavuttamiseksi vuoden 2028 loppuun mennessä, ja sen velan odotetaan jatkavan kasvuaan 100 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna käytännössä kaikki parlamenttipuolueet kuitenkin tukivat ”velkajarrua”, joka pakottaa tulevat hallitukset rajoittamaan julkisia menoja riippumatta siitä, kuka on vallassa.”
”Vuosien heikon kasvun jälkeen alkaa näkyä myös Suomen talouden vakautumisen arkoja merkkejä. Tarkistetut tiedot osoittivat, että BKT kasvoi 0,8 prosenttia vuonna 2025, kun taas maan keskuspankki odottaa elpymisen jatkuvan 0,7 prosentin kasvulla tänä vuonna viennin ja vahvempien investointien sekä kulutuksen asteittaisen elpymisen tukemana.”
”Trendin muutos etenee kuitenkin hitaasti ja suomalaiset ovat edelleen syvästi pessimistisiä maan kokonaiskehityskulun suhteen. Lähes seitsemän kymmenestä uskoo Suomen etenevän väärään suuntaan, kertoo Finnish Business and Policy Forum -tutkimus, jonka mukaan 64 prosenttia uskoo julkisen talouden vakauttamisen jatkuvan nykyisen lainsäätäjän aikana. Tyytymättömyys on erityisen voimakasta työttömyyden suhteen, ja useimmat vastaajat uskovat, että poliittiset johtajat eivät tee tarpeeksi työpaikkojen luomiseksi.”
Korostukset tekstissä El Economistan. Alkuperäinen artikkeli on pidempi haastatteluineen ja tilastoineen. Väliotsikointi PosiTV:n.
Artikkelikuva via Pxhere. Kuvankäsittely RS.
Tämä artikkeli on tilaajille
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
- Kaikki uutiset, analyysit ja dokumentit
- Elokuvat, sarjat ja videot
- Tue riippumatonta mediaa
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään