Pikkuparlamentissa järjestetyssä avoimessa yleisötilaisuudessa kerrottiin droonien muodostamasta uhasta suomalaiselle kriittiselle infrastruktuurille. Tilaisuudessa nostettiin esiin huoli siitä, että suuri osa yhteiskunnan elintärkeistä palveluista on yksityisen sektorin hallussa, mutta varautuminen drooniuhkiin on vasta kehittymässä.
Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell nosti tilaisuudessa esiin kriittisen infrastruktuurin yritysten vastuun. Limnellin mukaan on syytä muistaa, että Suomen toiminnan kannalta välttämättömistä palveluista ja toiminnoista noin 90 prosenttia on yksityisen sektorin hallussa.
Limnell mainitsi esimerkkeinä satamat, sähkölaitokset ja teleoperaattorit. Hänen mukaansa nämä voivat pahimmillaan olla hybridivaikuttamisen kohteita tilanteessa, jossa drooneja käytetään häiriöiden, painostuksen tai taloudellisen vahingon aiheuttamiseen.
Kyberturvallisuusasiantuntija Mikko Hyppönen vertasi drooniuhkaa kyberuhkiin. Hänen mukaansa moni saattaa ajatella, että sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan Suomea puolustaa Puolustusvoimat. Hyppönen kuitenkin muistutti, että kybermaailmassa vastuu on pitkälti jokaisella organisaatiolla itsellään.
Sama ajattelutapa pätee hänen mukaansa myös droonipuolustukseen.
Hyppösen mukaan Puolustusvoimat puolustaa Suomen rajoja ja omia järjestelmiään, mutta kriittisen infrastruktuurin toimijoiden on huolehdittava myös omasta suojautumisestaan. Tämä koskee esimerkiksi voimalaitoksia, ruokahuoltoa ja muita yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja.
Hänen viestinsä yrityksille oli selvä: drooniuhkiin varautuminen ei voi jäädä vain viranomaisten vastuulle.
Hyppönen arvioi, että kyberturvallisuudessa on opittu paljon viimeisten 15 vuoden aikana, mutta droonipuolustuksen osalta tekemistä on edelleen runsaasti. Droonien käyttöön liittyy hänen mukaansa useita tekijöitä, jotka tekevät niistä houkuttelevan välineen hybridivaikuttamisessa: käyttö on halpaa, kiistettävyys on usein mahdollista ja kynnys toimintaan voi olla matala.
Yrityksille aiheutuvat taloudelliset vahingot voivat Hyppösen mukaan olla suuria, jos kriittisiä palveluita häiritään drooneilla. Siksi varautumista voidaan hänen mukaansa ajatella eräänlaisena vakuutuksena.
Tilaisuudessa korostettiin, ettei droonipuolustus tarkoita pelkästään droonien alasampumista. Hyppösen mukaan varautuminen alkaa jo paljon aikaisemmin: kaavoituksesta, järjestelmien suunnittelusta ja infrastruktuurin rakenteellisista ratkaisuista.
Esimerkiksi sähkökaapelien sijoittaminen ilmaan tai maan alle voi muuttaa ratkaisevasti sitä, millaisia kohteita ne ovat drooneille. Ilmakaapelit ja maahan kaivetut kaapelit muodostavat drooniuhkien näkökulmasta hyvin erilaisia maalipintoja.
Hyppösen mukaan droonien alasampuminen on vasta viimeinen vaihe. Siihen ei välttämättä tarvitse edes joutua, jos pohjatyö, suunnittelu ja suojaavat ratkaisut on tehty riittävän hyvin.
