Tapauksen yksityiskohdat herättävät kysymyksiä. Väitettyjen droonien tyyppi ja tuhovoima ovat ristiriidassa kuvamateriaalin kanssa.
Usean Venäjän laukaiseman miehittämättömän ilma-aluksen raportoitiin loukanneen Moldovan ja Romanian ilmatilaa 24.–25. marraskuuta välisenä aikana. Moldovan viranomaiset vahvistivat kuuden droonin kulkeneen maan alueen yli, ja yhden pudonneen asuinrakennuksen katolle maan pohjoisosassa.
Myös Romania ilmoitti omien valvontajärjestelmiensä havainneen venäläisiä drooneja, ja hävittäjien nousseen ilmaan tilanteen takia. Asiasta uutisoivat useat ukrainalaismediat kuten Kyiv Post, Euromaidan Press ja Ukrainska Pravda.
Viranomaiset reagoivat tilanteeseen
Moldovassa kerrotaan havainneen kuusi venäläisdroonia eri puolilla maata, ja yksi niistä syöksyi talon katolle Cuhureștii de Josissa. Asukkaita evakuoitiin varotoimena, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Poliisi julkaisi tapahtumapaikalta kuvan.
Sotauutisointiin keskittynyt ukrainalainen Militarnyi-sivusto kertoi myöhemmin tunnistaneensa kappaleen kuvamateriaaliin perusteella venäläiseksi ”Gerbera” (Geran) -drooniksi.
Romania raportoi samana yönä ilmatilaloukkauksista ja lähetti F-16-hävittäjiä tunnistustehtäviin. Vaikka droonit eivät muodostaneet välitöntä uhkaa, tilanne nosti alueen valmiustasoa.
Ilmatilaloukkaukset yhdistetty Venäjän yöhyökkäykseen Ukrainaan
Ukrainan mukaan Ilmatilaloukkaukset liittyivät Venäjän laajaan 24.–25. marraskuuta välisenä yönä toteuttamaan hyökkäykseen, jossa käytettiin sekä ohjuksia että Shahed-tyyppisiä drooneja. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan ainakin neljä droonia lensi Moldovan ja Romanian ilmatilan kautta.
Moldovan viranomaiset kehottivat kansalaisia ilmoittamaan kaikista havainnoista ja välttämään droonien jäännöksiin koskemista.
Väite ei vastaa havaintoja
Ukrainalaislähteet väittivät Moldovassa rakennuksen katolle pudonneen lennokin olevan iranilaisvalmisteinen Shahed, jota Venäjä kutsuu nimellä Geran. Julkaistujen kuvien perusteella laite on kuitenkin selvästi pienempi ja kevyempi: todennäköisesti vaahtomuovirakenteinen FPV- tai tiedusteludrooni, jossa on sähkömoottori.
Shahed-tyyppinen, noin sadan kilon painoinen drooni olisi törmäyksessä aiheuttanut huomattavasti suurempia vaurioita ilman räjähdettäkin. Kevyt FPV-drooni voi taas tietyissä olosuhteissa jäädä katolle suhteellisen ehjänä, mutta sen lyhyt kantama (yleensä alle 100 km) tarkoittaisi, että se olisi laukaistu läheltä — käytännössä Moldovan tai läntisen Ukrainan alueelta. Lähimmät Venäjän hallitsemat alueet sijaitsevat satojen kilometrien päässä.
Kuvissa erottuva pystyvakaajaan spray-maalattu Z-symboli on sekin erikoinen, sillä se näyttäisi paljastavan laitteen käyttäjän, mikä olisi epätavallista tiedustelutarkoituksessa. Myös satunnainen osuminen rakennuksen katolle on epätodennäköistä, sillä kattopinta-ala kattaa vain pienen osan kaikesta maa-alasta.
Venäjä ei ole kommentoinut tapausta, mutta kiisti aiemmin syksyllä osallisuutensa Puolassa sattuneessa samankaltaisessa lennokkivälikohtauksessa.
Toimittaja
Tapani Romanen
Tilaa Positv TÄSTÄ
