Yhdysvallat ja Kiina hakevat vakautta suhteisiinsa, Venäjä suhtautuu niiden mahdollisiin sopimuksiin myönteisesti ja Moskova syventää samalla yhteistyötään Pekingin kanssa. Euroopan unionin linja Venäjään kulkee päinvastaiseen suuntaan: pakotteita jatketaan ja Ukrainalle annettavaa tukea kasvatetaan.
Maailman suurvaltojen suhteissa on nähty tällä viikolla poikkeuksellisen paljon sovittelevia viestejä.
Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Washingtonissa 23.–25. syyskuuta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kutsusta. Kiinan ulkoministeriön mukaan Xi sanoi vierailunsa tarkoituksena olevan ystävyyden jatkaminen, yhteistyön laajentaminen ja maiden kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Torstaina Trump ja Xi kävivät Valkoisessa talossa neuvottelut, joissa Kiinan mukaan tavoitteeksi vahvistettiin ”rakentava strategisen vakauden suhde”. Xi kuvasi tavoitetta suhteeksi, jossa yhteistyö olisi pääroolissa, kilpailu pysyisi hallittuna ja erimielisyyksiä pyrittäisiin käsittelemään ilman suhteiden ajautumista hallitsemattomaan konfliktiin.
Perjantaina presidentit jatkoivat keskustelujaan Valkoisessa talossa. Kiinan ulkoministeriön mukaan osapuolet puhuivat jo konkreettisista talous- ja kauppatuloksista sekä yhteistyösuhteen vahvistamisesta.
Putin toivotti USA:n ja Kiinan sopimukset tervetulleiksi
Samaan aikaan Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi Pietarissa Yhdysvaltojen ja Kiinan lähentymistä huomattavan myönteiseen sävyyn.
Putin sanoi Venäjän toivottavan tervetulleiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan neuvottelut sekä kaikki niiden saavuttamat myönteiset sopimukset.
Hänen mukaansa kyse on maailman kahdesta suurimmasta taloudesta, joten maiden välisillä ratkaisuilla on vaikutusta koko maailmantalouteen – myös Venäjään. Putinin lausunnoista raportoineen venäläismedian mukaan hän samalla kuvasi Venäjän ja Yhdysvaltojen taloussuhteiden olevan tällä hetkellä lähes olemattomat.
Putinilta kysyttiin myös, suhtautuuko hän mustasukkaisesti Xin ja Trumpin lähentymiseen. Presidentti torjui ajatuksen ja totesi, ettei tällainen käsite hänen mukaansa kuulu kansainväliseen politiikkaan.
Samalla Putin vahvisti suunnittelevansa osallistumista marraskuussa Kiinassa järjestettävään APEC-huippukokoukseen, jos Venäjän sisäinen tilanne sen sallii.
Venäjä ja Kiina rakentavat yhteistyötä useilla aloilla
Venäjän myönteinen suhtautuminen Washingtonin ja Pekingin keskusteluihin ei tarkoita, että Moskova olisi siirtymässä pois Kiinan kumppanuudesta.
Venäjän ja Kiinan toukokuussa julkaisemassa yhteisessä julkilausumassa maat sitoutuivat edelleen vahvistamaan laaja-alaista kumppanuuttaan ja strategista yhteistyötään. Yhteistyö ulottuu muun muassa kauppaan, energiaan, investointeihin ja kansainväliseen politiikkaan.
Venäjän Kiinan-suurlähetystön aiemmassa kuvauksessa yhteistyön kasvualoiksi on nimetty muun muassa energia, maatalous, avaruusteknologia, tekoäly, logistiikka, koulutus ja media.
Putin puolestaan sanoi perjantaina Venäjän ja Kiinan löytäneen molemmille maille tärkeitä uusia yhteistyön kehityskohteita. Hänen mukaansa maiden kauppavaihto on noin 240 miljardia dollaria.
Euroopan linja on toinen
Euroopan suhteessa Venäjään kehitys näyttää tällä hetkellä hyvin erilaiselta.
EU päätti 22. syyskuuta jatkaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta heikentäviin toimiin liittyviä henkilö- ja yhteisöpakotteita kolmella vuodella syyskuuhun 2029 saakka. Pakotelistalla on yli 3 000 henkilöä ja yhteisöä. EU perustelee pakotteita Venäjän sotatoimilla Ukrainassa.
Myös Venäjän talouteen kohdistuvia laajempia pakotteita on jatkettu heinäkuuhun 2027. Ne koskevat muun muassa kauppaa, rahoitusta, energiaa ja kaksikäyttöteknologiaa.
Samaan aikaan EU jatkaa Ukrainan rahoittamista. Unionin neuvosto hyväksyi 24. syyskuuta Ukrainalle lähes kolmen miljardin euron uuden maksuerän, jonka tarkoituksena on tukea muun muassa Ukrainan taloudellista vakautta, jälleenrakennusta ja julkishallintoa.
Suomi syventää osallistumistaan Ukrainan sotaan
Suomi on samalla vienyt yhteistyötään Ukrainan kanssa yhä lähemmäs sodankäynnin käytännön tarpeita. Syyskuussa solmittu droonisopimus mahdollistaa Suomen ja Ukrainan välisen teknologian ja tiedon siirron, yhteisen tuotekehityksen sekä droonien ja muun puolustusmateriaalin teollisen yhteistyön. Suomen hallituksen mukaan sopimuksen nimenomainen tavoite on vahvistaa Ukrainan puolustuskykyä.
Suomen drooni- ja puolustusmateriaaliyhteistyö voidaan tulkita konkreettiseksi osallistumiseksi Ukrainan sotaan Venäjää vastaan.
Washington ja Peking yrittävät vakauttaa suhteitaan, Moskova sanoo suhtautuvansa siihen myönteisesti ja jatkaa samalla oman Kiina-yhteistyönsä syventämistä. Euroopan unioni puolestaan jatkaa Venäjään kohdistuvaa painostusta ja Ukrainan tukemista.
