Suomen työttömyystilanne heikkeni maaliskuussa 2026 useimmilla alueilla, vaikka kasvuvauhti on paikoin tasaantunut. Erityisen huolestuttavaa on nuorten työttömyyden nopea kasvu sekä avoimien työpaikkojen selvä väheneminen, selviää elinvoimakeskusten tuoreista työllisyyskatsauksista.
Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa noin 342 800, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kasvoi vuodessa 22 400 henkilöllä, ja samalla työttömyysjaksoja alkoi aiempaa enemmän. Työttömyysaste oli keskimäärin 12,5 prosenttia.
Pitkäaikaistyöttömyys on noussut jyrkästi: vähintään vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa 139 700, mikä on 24 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kokoaikaisesti lomautettujen määrä laski hieman ja oli 25 100 henkilöä.
Nuoret yhä useammin työttöminä
Useilla alueilla nuorten työttömyys kasvoi muuta työttömyyttä nopeammin. Uudellamaalla alle 30-vuotiaita työttömiä oli 23 549 – noin viidennes kaikista työttömistä. Myös pitkäaikaistyöttömyys koskettaa nuoria: joka kymmenes pitkäaikaistyötön on alle 30-vuotias.
Tutkija Niko Pagkratis arvioi tilanteen olevan erityisen vaikea nuorille:
Avoimien työpaikkojen vähyys vaikeuttaa etenkin nuorten aikuisten työllistymistä.
Samankaltainen kehitys näkyy Kaakkois-Suomessa, jossa nuorten työttömyys kasvoi suhteellisesti nopeammin kuin kokonaistyöttömyys kaikissa maakunnissa.
Avoimia työpaikkoja selvästi vähemmän
Työmarkkinoiden hiljaisuus näkyy koko maassa siten, että uusien avoimien työpaikkojen määrä laski lähes kaikilla alueilla merkittävästi. Maaliskuussa avoimia työpaikkoja oli yhteensä noin 86 400, mikä on 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia työpaikkoja ilmoitettiin kuukauden aikana 42 000, eli lähes 5 000 vähemmän kuin edellisvuonna.
Uudellamaalla uusia paikkoja oli 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, Pohjois-Suomessa laskua kertyi jopa 36 prosenttia ja Keski-Suomessa pudotus oli lähes 39 prosenttia. Myös Kaakkois-Suomessa ja Satakunnassa työpaikkojen määrä väheni yli viidenneksen. Eniten avoimien työpaikkojen määrä väheni palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä, kun taas kasvua nähtiin vain erityisasiantuntijoiden ja johtajien tehtävissä.
Heikko työvoiman kysyntä vaikeuttaa erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien asemaa.
Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi lähes kaikilla alueilla selvästi. Uudellamaalla kasvua oli lähes 20 prosenttia, Itä-Suomessa jopa 23 prosenttia ja Kymenlaaksossa peräti 31 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi yli 28 prosenttia.
Monilla alueilla pitkäaikaistyöttömien osuus lähentelee jo 40 prosenttia kaikista työttömistä.
Alueelliset erot suuria
Työttömyyden kehitys vaihtelee alueittain huomattavasti. Keski-Suomessa työttömyysaste oli korkea, 15,3 prosenttia, ja Päijät-Hämeessä se nousi 15,6 prosenttiin, mikä on maakunnista korkein lukema. Pohjois-Suomessa työttömyys kasvoi maltillisemmin kuin koko maassa keskimäärin, kun taas Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste, 9,2 prosenttia, pysyi maan alhaisimpien joukossa. Varsinais-Suomessa työttömyys puolestaan laski hieman kuukauden aikana, mutta oli silti korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Paikalliset erot voivat olla suuria: esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste vaihteli Limingan 6,8 prosentista Pudasjärven 16,8 prosenttiin.
Taloustilanne varjostaa näkymiä
Talouden epävarmuus ja heikko kuluttajaluottamus näkyvät erityisesti palvelu- ja rakennusalalla. Vaikka joillakin aloilla, kuten teknologiateollisuudessa ja kyberturvallisuudessa, syntyy uusia työpaikkoja, kokonaiskuva pysyy varovaisena.
Kesä tuo perinteisesti kausityöpaikkoja, mutta niistä kilpailevat työttömien lisäksi opiskelijat.
Maaliskuun työllisyyskatsaukset piirtävät kuvan työmarkkinoista, joissa työttömyys on kasvussa, nuorten tilanne heikkenee erityisen nopeasti, pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy ja avoimia työpaikkoja on selvästi aiempaa vähemmän.
Vaikka pahin kasvuvauhti näyttää paikoin hidastuvan, työmarkkinoiden kokonaiskuva pysyy edelleen haastavana.
