Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen tartuntatautilakiin tekemistä muutoksista. Muutokset liittyvät tartuntatautien torjuntaan sekä epidemioihin ja pandemioihin varautumiseen.
Sosiaali‑ ja terveysministeriön mukaan koronapandemia nosti esiin tartuntatautilain kehitystarpeita. Muutosten tarkoituksena on myös varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö on linjassa niin EU:n lainsäädännön kuin kansainvälisten velvoitteidenkin kanssa sekä vahvistaa yhteistyötä EU:n ja kansainvälisten toimijoiden kanssa tartuntatautien torjunnassa.
Viimeksi tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuonna 2016. Tartuntatauteja koskevan lainsäädännön uudistaminen on kirjattu Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.
Muutosten tavoitteena on selkeyttää hyvinvointialueiden, valtion viranomaisten ja kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävänjakoa. Lailla halutaan varmistaa tarpeellisten ja välttämättömien tietojen liikkuminen eri viranomaistahojen välillä sekä selkeyttää tartuntatautiyksikössä toimivan henkilöstön tiedonsaantioikeuksia.
Torjuntatyölle välttämättömästä viranomaisten tiedonsaannista säänneltäisiin nykyistä tarkemmin. Lakiehdotuksen mukaan viranomaiset voisivat saada käyttöönsä rokotus- ja muita terveystietoja tartuntatautien torjuntaa varten.
Myös tartuntatautilaissa tarkoitettua rokotustoimintaa koskevaa sääntelyä on tarkoitus selkeyttää, jotta viranomaiset ja terveydenhuollon työntekijät tietävät tarkasti, miten rokotuksia voidaan järjestää, seurata ja raportoida.
Työterveyshuollon, korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon osallistuminen rokotustoimintaan mahdollistettaisiin nykyistä laajemmin ja joustavammin. Myös tartuntatautipäivärahaa koskevaa sääntelyä aiotaan muuttaa koskien korvauksia sairastamisen ajalta.
Tilojen käyttöä ja toimintaa voitaisiin rajoittaa
Lakiluonnoksessa esitetään, että tartuntatautien leviämistä ehkäistäisiin lisäämällä lakiin tarvittavat toimivaltuudet vakavien tartuntataudeista johtuvien terveydenhuollon häiriötilanteiden, kuten pandemioiden varalle.
Lakiehdotuksessa säädettäisiin hygieniatoimenpiteistä tartuntatautitilanteissa, kuten käsien ja pintojen puhdistamisesta, yskimisen ja aivastamisen peittämisestä, kasvomaskien käytöstä, ilmanvaihdon ja tilojen puhtaanapidon tehostamisesta sekä henkilöstön ja yleisön ohjeistamisesta tartuntojen ehkäisemiseksi.
Vakavissa terveydenhuollon häiriötilanteissa voitaisiin rajoittaa ja kieltää tilojen käyttö ja toiminta väliaikaisesti, jos tartuntataudin leviämistä ei muilla keinoilla pystyttäisi ehkäisemään riittävästi.
Tartuntatautilaissa säädettäisiin tilojen väliaikaiseen sulkemiseen ja toiminnan rajoittamiseen liittyvien korvausten perusteista, mutta tarkemmin niistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.
Lakiin sisältyisi myös poikkeussäännös hallintolaissa noudatettuun tiedoksiantotapaan.
Lakiin lisättäisiin myös säännökset tartuntatautien torjuntaan liittyvien elinkeinotoiminnan rajoitusten valvontaan.
Tartuntataudin leviämisvaaran aiheuttaminen erilliseksi rikokseksi
Tartuntatautilain muuttamisen yhteydessä hallituksen luonnoksessa ehdotetaan mös rikoslain terveydensuojelurikkomuksia koskevan sääntelyn muutosta. Lakiluonnoksen mukaan rikoslakiin voitaisiin lisätä uusi rikosnimike, “tartuntataudin leviämisvaaran aiheuttaminen”, joka koskisi tilanteita, joissa tartuntatautilain velvoitteita rikotaan (esim. eristys‑ ja karanteenimääräykset, ilmoitusvelvollisuus tartuntataudeista, hygienia‑ ja rokotusohjeiden noudattaminen) ja toiminnasta aiheutuu merkittävää tartuntatautivaaraa.
Rikosoikeudellinen vastuu voisi koskea myös elinkeinotoimintaa.
Terveydenhuollon ja rikoslain yhteen liittäminen on herättänyt nopeasti voimakasta kritiikkiä kansalaisten keskuudessa some-alustoilla.
Lausunnon lakiluonnoksesta voi antaa 3.5.2026 asti.
Toimittaja
Leena Kylmänen
Tilaa Posi TV TÄSTÄ
