Tanskan hallitus on tehnyt lakiesityksen, jonka mukaan kaikki vähintään vuoden vankeusrangaistuksen saavat ulkomaalaiset karkotetaan automaattisesti Tanskasta riippumatta heidän henkilökohtaisista siteistään Tanskaan.
Lakiesitys haastaa Euroopan ihmisoikeussopimukseen pohjautuvat lievemmät tulkinnat rikollisten karkottamisesta. Tanskan mukaan suurin osa Euroopan neuvoston maista haluaa muuttaa sopimusta ja tehdä rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisesta helpompaa.
– Jos tuomitaan vaikkapa raiskauksesta, törkeästä väkivallasta tai muusta vakavasta rikoksesta, Tanskassa oleskelu on ohi. Otamme tämän riskin, ja olemme valmiita ottamaan sen tanskalaisia suojellaksemme”, totesi pääministeri Mette Frederiksen (sdp) viime perjantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Karkotusperusteita tiukennettu myös Suomessa
Laki on ankarin laatuaan Pohjois-Euroopassa. Riskillä Frederiksen viittaa Tanskan allekirjoittamaan Euroopan ihmisoikeussopimukseen, jossa painotetaan karkotettavan oikeutta esittää karkotuksen vastaisia syitä ja saada asiansa käsitellyksi uudelleen. Sopimus antaa kuitenkin mahdollisuuden karkottaa ulkomaalainen ennen näiden oikeuksien käyttämistä, jos se on välttämätöntä yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden perusteella (ECHR, seitsemäs pöytäkirja, art.1).
Suomessa ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt vakavaan rikokseen, josta saa vähintään vuoden vankeutta, tai hän tekee toistuvasti rikoksia. Ulkomaalainen voidaan karkottaa myös, jos hän on ryhtynyt tai hänen voidaan epäillä ryhtyvän Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan tai hän on vaaraksi yleiselle turvallisuudelle.
Päätöksessä huomioidaan kuitenkin siteet Suomeen, ja se perustuu kokonaisharkintaan. Lisäksi päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos henkilö on Suomen kansalainen, häntä ei voida karkottaa, mutta ääritapauksissa kansalaisuuden voi menettää. Myös pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman voi menettää vakavien rikosten takia tai kun on syytä olettaa henkilön olevan vaaraksi yhteiskunnalle.
Myös Tanskassa syntyneet voitaisiin karkottaa
Uuden lain mukaan myös Tanskassa syntynyt toisen maan kansalainen voitaisiin karkottaa maasta vakavien rikosten perusteella. Esimerkkinä Frederiksen mainitsi useisiin rikoksiin syyllistyneen irakilaisen miehen, jolla on pelkästään Irakin kansalaisuus.
Tiedotustilaisuudessa Frederiksenilta kysyttiin, miksi Irak olisi vastuussa rikollisesta, joka on asunut koko elämänsä Tanskassa. Hän vastasi:
– On outoa syntyä Tanskassa ja sitten kiittää vieraanvaraisuudestamme tekemällä vakavia rikoksia. Jos hänellä on Irakin kansalaisuus, hänellä on kansalaisuus siellä.
Tanska haastaa sopimuksen nykytulkinnan
Frederiksen perusteli muutosta sillä, että 27 Euroopan neuvoston 42 maasta haluaa muuttaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen yleissopimuksen nykyistä tulkintaa.
Integraatioministeri Rasmus Stoklund (sdp) totesi, että jos tanskalaisten tuomioistuinten tuomiot myöhemmin hylätään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, tämä arviointi on otettava huomioon ja laki voidaan myöhemmin vetää pois tai sitä voidaan tarkistaa.
– Tällaisessa tapauksessa meidän on otettava kantaa kyseiseen tuomioon ja katsottava, muuttaako se jotain yleisesti lainsäädännössämme vai onko kyseessä yksittäistapaus, jossa tanskalainen tuomioistuin on tehnyt yksittäisen virheen.
Uudistukset tulevat voimaan toukokuun alussa, jos ne hyväksytään. Suunnitelmissa on myös ottaa käyttöön elektroninen seuranta oleskelulupaa vailla oleville henkilöille, jotka rikkovat ilmoitusvelvollisuutta. Tanska tutkii myös mahdollisuutta perustaa ensimmäinen EU:n ulkopuolinen vastaanottokeskus.
Asiasta uutisoivat ruotsalainen Nya Tider ja Reuters.
Toimittaja
Leena Kylmänen
