Tällä viikolla uutisoitiin, että Suomi on joutumassa EU:n ”tarkkailuluokalle” eli liiallisen alijäämän menettelyyn.. Samaan aikaan maamme taloudesta kantautuu muitakin huolestuttavia viestejä: työttömyys on noussut korkeimmalle tasolle 15 vuoteen, asuntojen hinnat jatkavat laskuaan ja bruttokansantuotteen kehitys on EU-alueen heikointa.
Suomen valtionvelka lähestyy 90 prosenttia BKT:sta, eikä velkaantumisen taittumista ole näkyvissä.
Työttömyys kasvattaa sosiaaliturvamenoja
Työttömyysasteen kausivaihteluista tasoitettu trendiluku oli lokakuussa 10,3 prosenttia, mikä on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Vuodesta 2022 alkaen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut yli 100 000 henkilöllä, ja lokakuun 2025 lopussa heitä oli lähes 300 000.
On kuitenkin huomattava, että työnhakijoiden määrä ei sisällä kaikkia työvoimapalveluissa olevia henkilöitä, sillä osa heistä ei näy työnhakijoina rekistereissä. Näin ollen kokonaismäärä niistä, joilla ei ole palkkatyötä, on tätä suurempi.
Sosiaaliturvamenoja kasvattaa lisäksi nopeasti ikääntyvä väestö, sekä maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset.
Asuntomarkkinat vaikeassa tilanteessa
Asuntokauppa on Suomessa takunnut jo useamman vuoden. Lokakuussa vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2022 alussa, ja hinnat ovat tänä aikana laskeneet noin kymmenen prosenttia. Poiketen aiempien vuosikymmenten kehityksestä hinnat ovat pudonneet myös suurissa kaupungeissa, mukaan lukien Helsingissä – monissa jopa koko maan keskiarvoa jyrkemmin.
Vaikka jyrkin lasku ajoittui vuoteen 2022, trendi on edelleen laskeva.
Myös hiljattain valmistuneita uudiskohteita on runsaasti myymättä: esimerkiksi Ilta-Sanomien mukaan Helsingin Tapanilassa viime joulukuussa valmistuneen 109 asunnon kohteesta oli marraskuuhun mennessä myyty vain yksi asunto. Rakentamisen on kysynnän puutteen ja kasvaneiden kustannusten vuoksi kuvailtu olevan lähes pysähdyksissä.
Talous ei ole kasvanut 17 vuoteen
Suomen bruttokansantuote supistui vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisvuodesta. Talouskehitys on kahden peräkkäisen kvartaalin ajan ollut EU:n heikointa.
Reaalinen talouskasvu ei ole palautunut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja pitkällä aikavälillä BKT:n kasvu on ollut lähes nollassa. Samaan aikaan ulkomaankaupan tase on useimpina vuosina ollut alijäämäinen ja julkiset menot ovat kasvaneet, mikä on vaikeuttanut valtiontalouden tasapainoa.
Saneeraus edessä?
Vuosikausia julkista alijäämää on katettu velanotolla ja verotuksen kiristyksillä. Nykyinen hallitus on aloittanut menoleikkaukset, mutta samanaikaisesti valtion budjetti on kuitenkin kasvanut kymmenillä miljardeilla muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksen ja puolustusmenojen vuoksi.
Heinäkuussa 2025 luottoluokituslaitos Fitch laski Suomen luottoluokituksen AA-tasolle, kun se vielä vuosikymmen sitten oli AAA. Luottoluokituksen heikkeneminen kasvattaa valtion lainanhoitokustannuksia ja kaventaa talouspolitiikan liikkumavaraa.
Jos luottoluokitus laskisi oleellisesti, valtion korkomenot voisivat nousta merkittävästi ja rahoitusmarkkinat edellyttäisivät tiukempaa talouden sopeuttamista. Pahimmassa skenaariossa markkinat voisivat arvostaa Suomen valtionlainat ”roskalainaluokkaan”, mikä pakottaisi hallituksen hakemaan hätälainoitusta esimerkiksi Euroopan keskuspankilta tai IMF:ltä.
Tällaisessa ”Kreikan tilanteessa” rahoituksen ehdot olisivat tiukat, eikä julkisten menojen rajuilta leikkauksilta ja valtionomaisuuden myynneiltä vältyttäisi. Silloin tarkkailuluokalle joutuminen olisi näistä huolista pienin.
Toimittaja
Tapani Romanen
Tilaa Positv TÄSTÄ
