Helsingin yliopiston ja HUSin tutkijoiden kehittämä älypotkupuku mittaa vauvan liikkumista kotona tavallisen leikin aikana. Uudessa tutkimuksessa sen avulla pystyttiin muodostamaan motorisen kehityksen kasvukäyriä ja tunnistamaan myös poikkeavaa kehitystä.
Vauvan motorisen kehityksen arviointi voi tulevaisuudessa muuttua huomattavasti nykyistä tarkemmaksi.
Helsingin yliopiston ja HUSin Uuden lastensairaalan tutkijat ovat kehittäneet MAIJU-älypotkupuvun, joka rekisteröi vauvan liikkeitä kotona ja muuntaa ne mitattavaksi tiedoksi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksessa 92 tavanomaisesti kehittyvää, 4–19 kuukauden ikäistä lasta käytti pukua vapaan leikin aikana. Mittauksia kertyi yhteensä 580 ja aineistoa yli 1 200 tuntia.
Potkupuku sisältää neljä liikettä mittaavaa anturia, yhden jokaisessa raajassa. Syväoppimismalli analysoi liikettä sekunti sekunnilta ja tunnistaa muun muassa lapsen asentoja ja liikkumistapoja.
Näiden tietojen perusteella tutkijat rakensivat 220 erilaista motoriikan mittaria ja niille kehitystä kuvaavat vertailukäyrät.
Poikkeava kehitys erottui monissa mittareissa
Menetelmää testattiin erillisessä 39 lapsen ryhmässä, jossa lasten neurologista kehitystä seurattiin kliinisistä syistä. Tutkimuksessa 220 motoriikkamittarista 121 erotteli merkittävästi lapset, joiden neurologinen kehitys poikkesi tavanomaisesta. Tulos viittaa siihen, että älypotkupukua voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää motorisen kehityksen seurannassa nykyistä objektiivisemmin.
Tähän asti vauvan liikkumista on arvioitu pitkälti vanhempien havaintojen tai terveydenhuollon ammattilaisten tekemien arvioiden perusteella.
Tutkimus tarkensi myös käsitystä siitä, miten vauvan motoriset taidot kehittyvät. Tulosten mukaan kehitys ei yleensä etene selvinä harppauksina yksittäisestä taidosta seuraavaan, vaan vähitellen kohti yhä monipuolisempaa liikkumista.
Tutkijoiden mukaan tämä on tärkeää, koska motorinen kehitys liittyy läheisesti myös lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja viestinnälliseen kehitykseen.
Menetelmä toimii myös kotona
Yksi menetelmän vahvuuksista on se, että mittaukset voidaan tehdä tavallisessa kotiympäristössä. Vanhemmat voivat pukea lapselle puvun itse, ja aineisto voidaan analysoida automaattisesti. Tutkimusryhmä vertailee parhaillaan Suomessa ja Malawissa tehtyjä mittauksia.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijat uskovat, että menetelmää voitaisiin tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi kuntoutuksen ja varhaisten tukitoimien vaikutusten seuraamiseen.
MAIJU-järjestelmä on kuitenkin toistaiseksi vain tutkimuskäytössä, eikä sitä ole vielä saatavilla lääkinnällisenä laitteena.
Tutkimus julkaistiin Science Translational Medicine -lehdessä.
