Nuorten oppimistulokset jatkavat heikkenemistään useissa länsimaissa. Espanjassa tuoreiden PISA-tulosten yhteydessä katse on kääntynyt kännyköihin, sosiaaliseen mediaan ja keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Myös Suomessa alamäki jatkuu – ja tuoreet luvut paljastavat samalla erittäin suuren osaamiskuilun maahanmuuttajataustaisten ja muiden oppilaiden välillä.
Espanjan PISA-tulokset ovat heikentyneet voimakkaasti kaikilla kolmella keskeisellä osaamisalueella. Espanjalaisen elDiario.es-lehden mukaan maan pistemäärä putosi edellisestä mittauksesta luonnontieteissä kahdeksan pistettä 477 pisteeseen, lukutaidossa peräti 23 pistettä 451 pisteeseen ja matematiikassa 16 pistettä 457 pisteeseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Espanja jäi kaikilla kolmella osa-alueella OECD:n keskiarvon alapuolelle. Erityisen rajua on lukutaidon pidemmän aikavälin kehitys: kahden PISA-kierroksen aikana Espanjan lukutaitotulos on pudonnut yhteensä 45 pistettä.
Yli 400 sanan tekstit tuottavat jo vaikeuksia
OECD:n edustajat nostivat tuloksia julkistettaessa esiin digitaalisten laitteiden, sosiaalisen median ja jatkuvien ärsykkeiden mahdollisen yhteyden oppilaiden keskittymiskykyyn.
ElDiario.es kertoo, että oppilaiden vaikeudet korostuvat, kun luettava teksti pitenee ja muuttuu monimutkaisemmaksi. Noin 400 sanan jälkeen osalle oppilaista pitkän tekstin seuraaminen ja kokonaisuuden ymmärtäminen alkaa tuottaa merkittäviä vaikeuksia.
OECD ei kuitenkaan väitä osoittaneensa yksiselitteistä syy-seuraussuhdetta ruutuajan ja PISA-romahduksen välillä. Järjestön edustajat ovat puhuneet ennen kaikkea yhteyksistä ja mahdollisista selityksistä.
Suomessakin alamäki jatkuu
Myös Suomen uusimmat tulokset näyttävät huolestuttavalta. Suomen oppimistulosten pitkään jatkunut lasku ei ole pysähtynyt.
Suomalaisten luonnontieteiden keskiarvo oli 504 pistettä. Vuonna 2022 vastaava tulos oli 511 pistettä. Muutos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta ministeriö korostaa pitkän aikavälin laskusuunnan olevan edelleen selvä.
Lukutaidossa pudotus oli selvempi. Suomen tulos romahti 490 pisteestä 474 pisteeseen, eli kolmessa vuodessa 16 pistettä.
Matematiikassa suomalaisnuoret saivat enää 469 pistettä. Vuoden 2022 tulos oli 484 pistettä.
Suomi on siis edelleen OECD:n keskiarvon yläpuolella kaikilla kolmella alueella, mutta asema 2000-luvun alun kansainvälisenä PISA-huippumaana on kaukana takana. Myös heikosti suoriutuvien oppilaiden osuus on kasvanut ja huippuosaajien osuus pienentynyt.
Entä maahanmuuton vaikutus?
Suomen tuoreista tuloksista nousee esiin myös toinen huomionarvoinen kysymys: voiko maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lisääntynyt osuus selittää osan Suomen PISA-tulosten heikkenemisestä?
PISA 2025 ei anna perusteita väittää, että maahanmuutto olisi yksin aiheuttanut Suomen pitkän aikavälin PISA-romahduksen. Luvut osoittavat kuitenkin erittäin suuren osaamiseron eri ryhmien välillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Suomessa PISA-kokeeseen osallistuneista 93 prosenttia oli ilman maahanmuuttajataustaa, kolme prosenttia toisen polven maahanmuuttajia ja neljä prosenttia ensimmäisen polven maahanmuuttajia.
Erot luonnontieteissä olivat valtavat:
Ilman maahanmuuttajataustaa olevien oppilaiden keskiarvo oli 517 pistettä.
Toisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo oli 444 pistettä.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskiarvo jäi 417 pisteeseen.
Ensimmäisen polven maahanmuuttajien ja muun väestön välinen ero oli näin noin 100 PISA-pistettä.
Kyse ei ole uudesta ilmiöstä. Jo OECD:n PISA 2022 -Suomi-raportissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset jäivät selvästi muiden jälkeen. Lukutaidossa ero oli tuolloin 92 pistettä ja matematiikassa 65 pistettä. Sosioekonomisen taustan huomioimisen jälkeenkin erot säilyivät merkittävinä.
Ruutujen vaikutus näkyy keskustelussa myös Suomessa
Espanjan tavoin myös Suomessa digilaitteiden vaikutuksesta oppimiseen on keskusteltu pitkään.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
PISA 2025 -tuloksissa 26 prosenttia suomalaisoppilaista kertoi häiriintyvänsä digitaalisten laitteiden käytöstä kaikilla tai useimmilla oppitunneilla. Osuus oli kuitenkin laskenut aiemmasta mittauksesta, jolloin 41 prosenttia kertoi digitaalisten välineiden häiritsevän heitä kaikilla tai useimmilla matematiikan tunneilla.
Suomen koulujen kännykän käyttöä rajoittava lainsäädäntö tuli voimaan vasta PISA 2025 -aineiston keräämisen jälkeen, joten sen mahdolliset vaikutukset eivät vielä näy nyt julkaistuissa tuloksissa.
