Eilen on löytynyt afrikkalaiseen sikaruttoon sairastuneita villisianporsaita Virolahdelta. Laboratoriossa on kuolleista porsaista saatu selkeä tulos, mutta tulosta ollaan lähettämässä vielä Espanjaan vahvistettavaksi. Laboratoriotuloksen vahvistamisessa kestää jonkin aikaa, koska näytteen vientilupa on ensin hankittava, kertoo Riikka Holopainen Ruokaviraston laboratoriosta.
Kyseessä on ensimmäinen kerta kun Suomesta löytyy afrikkalaista sikaruttoa. Kolmen sairastuneen porsaan lisäksi ei ole muita tautiepäilyjä, kertoo Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta.
Tauti ei tartu ihmiseen, vaan on vain sikaeläinten välinen vakava verenvuototauti.
Tartuntavyöhyke on perustettu löydösalueelle Kaakkois-Suomessa. Toimenpiteinä levinneisyyttä selvitetään, rajoitetaan sikojen siirtymistä alueelta ja estetään taudin leviämistä muualle Suomeen. Kuolleita sikoja etsitän maastosta viranomaisten ohjaamana. Ruokavirasto pyytää ilmoittamaan maastosta löytyneistä kuolleista villisioista.
Tautialueen sikatiloihin on oltu Ruokavirastosta yhteydessä ja ohjattu sikatilallisia tautisuojaamisessa, Kiviruusun mukaan. Rekisteritietojen mukaan tartunta-alueella on 7 pientä sikatilaa.
Mikäli virus leviäisi ihmisen ylläpitämälle sikatilalle, niin ympärille perustettaisiin 3 kilometrin suojavyöhyke, ja 10 kilometrin valvontavyöhyke, Kiviruusu kertoo.
Sianlihan viennille seuraa vaikutuksia Euroopan ulkopuolelle, koska viennin ehdot on neuvoteltava uudelleen. EU-väliseen kauppaa ei taudin pitäisi vaikuttaa, koska pääosa sikatiloista on Länsi-Suomessa, Kiviruusun mukaan. Nyt tautitilanteen alkuvaiheessa kaikki sianlihanvienti seisahtuu, kunnes vientioikeuksia selvitetään eri maihin, kerrotaan Ruokavirastosta.
Sikatuotteiden arvo on Suomessa vuositasolla joitakin kymmeniä miljoonia euroja.
Rajoituksia alueelle perjantaista
Ruokavirastolta on tartunta-alueelle tulossa tiukkoja rajoituksia tartunnan leviämisen estämiseksi. Rajoitukset julkaistaan illalla 31.7. Ruokavirastosta. Koiria on pidettävä kytkettyinä ja metsätaloustöiden tekeminen on väliaikaisesti kielletty, etteivät villisiat pelästy ja siirry muille alueille.
Tartuntavyöhykkeellä metsästys on kielletty koskien kaikkia elämiä. Metsästyskielto koskee erityisesti jahtimetsästystä, joka tehdään ampuma-aseilla. Maatalouskoneet on desinfioitava, jos niitä siirretään alueelta. Villisioille on järjestetty alueella ruokintaa, että ne pysyisivät alueella, kertoo Kiviruusu.
Taudin torjunnassa on mukana monia viranomaisia. Valtion eläinlääkärit Ruokavirastosta ohjaavat suojaustoimintaa ja paikalliseläinlääkärit ja riistahoitoyksiköt avustavat.
Baltian maissa virustautia ollut vuodesta 2014. Kiviruusulla ei ole tietoa siitä, mistä tauti olisi Suomeen tullut. Villisiat voivat liikkua maastossa ja myös uimalla rajojenkin yli. Aikaisemmin ennen Ukrainan sotaa oli tietoa tautitilanteesta Venäjän kanssa. Nyt yhteistyötä ei enää ole, eikä sitä myöten tautitietojakaan Venäjän puolelta, kertoo Maa- ja metsätalousministeriön Kaisa Hakulin.
Ruotsissa on afrikkalainen sikarutto saatu tehokkaasti hävitettyä. Sen poistaminen edellyttää ensin tarkkaa tautikartoitusta ja sitten seuraa taudin hallintatoimet, Kiviruusun mukaan. Suomessa on jo pitkään varauduttu ja harjoiteltu afrikkalaisen sikaruoton varalta.
Afrikkalaisesta sikarutosta ensimmäinen löydös Suomessa – vaikutukset iskevät sianlihan vientiin
Afrikkalainen sikarutto (ASF) on erittäin tarttuva virustauti, joka sairastuttaa koti- ja villisikoja. Tauti havaittiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla Afrikassa, mistä se on levinnyt Eurooppaan ja Aasiaan. Sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta voi aiheuttaa sioilla lähes 100 prosentin kuolleisuuden. Koska tautiin ei ole laajasti käytössä olevaa rokotetta tai parantavaa hoitoa, sen torjunta perustuu tiukkaan tautisuojaan ja tartuntojen nopeaan rajoittamiseen. Rokotetta sikaruttoon on yritetty pitkään kehittää, Sirpa Kiviruusun mukaan.
