Serbian presidentti Aleksandar Vučić on ilmoittanut eroavansa virastaan.
Suomalaisten ja länsimaisten medioiden mukaan ”Putinin liittolainen” Vučić eroaa presidentin tehtävästä, jotta hän voi asettua puolueensa, populistisen Serbian edistyspuolueen, kärkiehdokkaaksi ja pääministeriehdokkaaksi lokakuun lopulla järjestettävissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa.
Serbian perustuslaki kieltää presidenttiä pyrkimästä kolmannelle kaudelle, joten Vučić ei olisi voinut jatkaa virassaan enää ensi vuoden toukokuun jälkeen. Siirtymällä pääministeriksi hän pyrkii säilyttämään asemansa maan johdossa.
Vučićin ilmoitus johtaa ennenaikaisiin presidentinvaaleihin. Siihen asti, kunnes maalle on valittu uusi presidentti, virkaatekevänä valtionpäämiehenä toimii perustuslain mukaisesti parlamentin puhemies Ana Brnabić.
Serbiassa on ollut käynnissä lähes kahden vuoden ajan jatkuvia hallinnon vastaisia mielenosoituksia. Protestit saivat alkunsa toissa vuoden marraskuussa tapahtuneesta Novi Sadin rautatieaseman katoksen romahdusturmasta, jossa kuoli 16 ihmistä ja jonka syynä pidettiin yleistä korruptiota.
BRICS News kuvailee Aleksandar Vučićin eroa strategiseksi peliliikkeeksi ja asettuu raportoinnissaan selkeästi tukemaan Serbian eronnutta presidenttiä, ja luonnehtien Vučićia ”suvereeniksi johtajaksi” ja nimittää hänen eroaan strategiseksi siirroksi, jolla hän pitää itsensä vallan ytimessä ja ”pelata ulos länsimaiden paineen”.
BRICS News korostaa Vučićin omia lausuntoja, joiden mukaan Serbiassa viimeisen kahden vuoden aikana nähdyt levottomuudet ja mielenosoitukset olisivat Brysselin alulle panemia. Kanavan mukaan kyseessä on lännen painostuskampanja, jolla Belgrad yritetään pakottaa kääntymään Venäjää vastaan ja mukautumaan EU:n linjaan.
Uutisessa myös muistutetaan Venäjän ja ulkoministeri Sergei Lavrovin toistuvista varoituksista, joiden mukaan länsi on yrittänyt savustaa Vučićia ulos virastaan.
Monien maiden uutiskanavat korostavat Vučićin pyrkimyksiä tasapainotella idän ja lännen välillä sekä hänen haluaan ylläpitää hyviä suhteita BRICS-maihin, kuten Kiinaan ja Venäjään, talous- ja kaasuyhteistyön vuoksi. Länsimaiset mediat kuten Reuters tai BBC sen sijaan painottavat eron syinä korruption vastaisia opiskelijamielenosoituksia ja hallinnon autoritäärisiä piirteitä.
Eriävät näkökulmat eivät ole toisensa poissulkevia.
Artikkelikuva Wikimedia
