Vain harva ulkomaalainen rikollinen saa karkotuspäätöksen. Ruotsin oikeusministeriön tilastojen mukaan vain yksi 36:sta rikostuomion saaneesta ulkomaalaisesta sai ajanjaksolla 2020–2023 karkotustuomion.
Ruotsin hallitus pitää määrää alhaisena ja esittää huomattavaa tiukennusta sääntelyyn.
– Ruotsissa otetaan nyt käyttöön Pohjoismaiden tiukin karkotussääntely. Jos Ruotsiin tuleva syyllistyy rikoksiin, hän on käyttänyt hyväkseen ruotsalaisten vieraanvaraisuutta ja hänet on karkotettava. Viime kädessä kyse on rikosten uhrien ja kaikkien kunnollisten ihmisten puolustamisesta. Muutamme maahanmuuttopolitiikkaa askel askeleelta oikeudenmukaisemmaksi”, sanoo maahanmuuttoministeri Johan Forssell (M).
Oikeusministeriön raportin mukaan ulkomaalaisten rikostuomioiden kokonaismäärä oli 17 464 vuosina 2020–2023. Käräjäoikeudet antoivat samaan aikaan keskimäärin 496 karkotustuomiota vuosittain.
Raportissa todetaan, että karkotuspäätöksiin johtaneiden rikostuomioiden määrä on ”huomattavan alhaisella tasolla”.
Suomessa karkotuspäätöksen sai viime vuonna 169 ulkomaalaista rikoksiin syyllistynyttä. Asia raukesi 16 osalta ja 58:aa ulkomaalaista ei lopulta karkotettu.
Karkotus sakkoja kovemmista rangaistuksista
Hallitus esittää, että pääsääntöisesti kaikista rikoksista voisi saada karkotustuomion, jos tuomittava rangaistus on sakkoja kovempi.
Vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus ei ole enää karkotuksen edellytys, ja myös vaatimus rikoksen uusimisvaarasta poistetaan.
Karkottamista puoltavia ja sitä vastustavia syitä punnitaan entistä tiukemmin. Täytäntöönpanon esteitä ei enää tutkita rikosoikeudellisen menettelyn aikana vaan vasta täytäntöönpanon aikana.
Syyttäjille asetetaan myös lakisääteinen velvollisuus vaatia karkottamista, mitä ei ole aikaisemmin ollut.
Karkotettavien määrä kasvaa
Maahantulokiellon rikkomisesta annetaan kovempia rangaistuksia, kieltoaika pitenee ja entistä useammissa tapauksissa kieltoa ei rajoiteta ajallisesti.
Hallitus aikoo myös koventaa rangaistuksia sellaisen ulkomaalaisen palkkaamisesta, jolla ei ole oikeutta oleskella maassa tai jolla ei ole työlupaa.
Ennen 15-vuoden ikää Ruotsiin tulleiden ja vähintään viisi vuotta maassa laillisesti oleskelleiden lievemmästä rikosoikeudellisesta kohtelusta luovutaan.
Rikollisuuden odotetaan laskevan rikoksen uusimisriskin poistuessa, mikä tuo pitkällä aikavälillä myös taloudellisia säästöjä.
Nyt tehtävien lakimuutosten odotetaan johtavan karkotettavien määrän kuusinkertaistumiseen. Vajaa viidensadan sijaan Ruotsista karkotettaisiin kolmetuhatta rikollista. Hallituksen mukaan muutokset vahvistavat rikoksen uhrien suojelua ja lisäävät luottamusta maahantulojärjestelmään.
Lain on tarkoitus astua voimaan 1. syyskuuta 2026.
Toimittaja
Leena Kylmänen
