Kokonaishedelmällisyysluku oli Ruotsissa viime vuonna 1,42, mikä on 1760-luvun tietämillä alkaneen mittaushistorian alhaisin lukema. Kokonaishedelmällisyysluku ilmaisee syntyneiden lasten määrän keskimäärin naista kohden.
Suuntaus on ollut nähtävissä vuodesta 2010 lähtien, jolloin koko maan hedelmällisyysluku oli melko korkea, Ruotsin tilastokeskus kertoo. Tuolloin lapsia syntyi naista kohden 1,98.
Vielä vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,67. Koronavuosina tunnetulla ajanjaksolla luku alkoi voimakkaasti laskea. Vuonna 2022 hedelmällisyysluku oli 1,52, vuonna 2024 enää 1,43 ja viime vuonna luku oli 1,42.
Ruotsissa syntyi viime vuonna 97 500 lasta, mikä on pienin määrä 23 vuoteen. Poikia syntyi hieman enemmän kuin tyttöjä. Viimeksi näin vähän lapsia on syntynyt Ruotsissa 2002. Suurimman osan 2000-lukua lapsia on syntynyt reilu 110 000.
Suomessa hedelmällisyys ja syntyvyys ennätysalhaalla
Suomessa kokonaishedelmällisyysluku on vielä alhaisempi. Kolmen peräkkäisen laskuvuoden jälkeen luku kasvoi viime vuonna 1,30:een edellisvuoden 1,25:stä, mikä on alin koskaan mitattu taso.
Alueelliset erot olivat suuret. Korkein syntyvyys oli Keski-Pohjanmaalla (1,72) ja matalin Kymenlaaksossa (1,03).
Hedelmällisyyden mittaushistoria alkaa Suomessa vuodesta 1776, jolloin suomalaisten hedelmällisyysluku oli 5,42. Sata vuotta sitten vuonna 1926 hedelmällisyysluku oli 3,02.
Kokonaishedelmällisyyslukua käytetään mittarina väestön uusiutumiselle ja ikärakenteelle. Luvun tulisi olla vähintään 2,1, jotta väestö uusiutuisi. Alhainen luku ennustaa työikäisen väestön vähentymistä ja huoltosuhteen heikentymistä.
Vuonna 2021 Suomessa syntyi lapsia 49 594, mikä oli enemmän kuin edeltävänä kolmena vuonna. Seuraavana vuonna 2022 syntyneiden lasten määrä romahti 44 951 lapseen. Vuonna 2023 syntyneitä oli enää 43 383. Määrä on 1900- ja 2000-luvun alhaisin. Vuonna 2024 lapsia syntyi 43 720, mikä oli vain 337 enemmän kuin edellisvuonna.
Toimittaja
Leena Kylmänen
Tilaa Posi TV TÄSTÄ
