Pehtoorin tilaesittely

Elin aikaa 2021-22 vuoden vaihteessa, kerrostalossa Tampereen Pohtolassa. Levottomuus oli vallannut mieleni. Maailman ja Suomen tilanne synkkeni nopeasti. Joulun alla olin nähnyt uutisen, jossa kerrottiin että kolmas maailman sota on alkanut kypertilassa.

Siinäpä sitä pieni ihminen miettii, mitä voisi tehdä, varsinkin  betonipunkkerista käsin  kaupungissa. No eipä juuri paljoakaan.  Oli tullut aika jolloin piti oikeasti havahtua siihen miten on saatavilla ruokaa ja että sitä voi turvallisesti nauttia.

Olin aloittanut ”uuden uran”, elämässäni 1.9,2020. Menin ensi kertaa mielenosoitukseen. Silloin järjestettiin Fixit miekkari eduskuntatalolla. Se oli positiivisesti vaikuttava tapahtuma. Hyviä ja järkeviä puheen vuoroja kauniin aurinkoisena syyspäivänä. Tapahtuman saama virallinen uutisointi oli hätkähdyttävä. Siitä käynnistyi uteliaisuus, joka ajoi minut seuraavaan 10.10.2020 klo 10 järjestettyyn miekkariin Kansalaistorille. Puheenvuoroista yksi kolahti minuun voimalla. Jyrki Pykäri avasi siellä Event 201:n. Suunnitelman jonka toteutus oli täydessä käynnissä. Projekti, jolla tehtiin varmaankin maailman historian suurin varain siirto vähävaraisilta super rikkaille, yhtenä sen vaikutuksista.

Uteliaisuuteni sen kuin kasvoi, kävin noin 15 kertaa Hesassa eri miekkareissa ja tulin samalla tuntemaan joitakin ”julkkiksia”, kuten VKK:n ensimmäisen varapuheenjohtajan, Ilkka Tiaisen. Kerran osuimme niin lähelle toisiamme, että otettiin oikein kaverikuva.

Kun sitä kasvavaa levottomuuden tunnetta sisälläni työstin,niin tuli mieleeni toistuvasti Ilkka Tiainen. Se vähän hämmästyttikin, kun en häntä tuntenut muuta kuin olin nähnyt joitain hänen julkisia kannanottojaan. Olin jo niin pitkällä, jossakin vaiheessa kevät talvea, että kaivoin Ilkan yhteystiedot esiin, kuitenkaan yhteyttä ottamatta. Sitten, taisi olla jo huhtikuuta, kun osui jostakin silmiini että hän oli hakemassa ”palstaviljelijöitä”, tai ainakin tarjoamassa maata käyttöön sitä haluaville. Hänellä oli tilanne, jossa tuotanto resursseja on mutta aikaa niiden hyödyntämiseen ei. Ilkka toimii Päätoimittajana perustamassaan PosiTV:ssä, joka on valtakuntamme merkittävimpiä ellei merkittävin, vapaan median uutis kanava.

Nyt otin Ilkkaan yhteyttä ja kerroin taustoistani Biodynaamisena viljelijänä. Laitoin mukaan kuvan meistä eduskuntatalon rappusilla. Siitä syntyi yhteys, joka jatkuu vieläkin.  Huomasin pian, miten Ilkkaa kiinnosti erityisesti se että olin tehnyt viljely uran nimeen omaan biodynaamiikan alalla. Hän kertoi käyneensä Steiner koulun ja hänen isänsä oli perustanut Seinäjoen Steiner koulun, jossa myös toimi opettajana.

Näin syntyi löyhä liitto kasvimaan perustamiseen. Noin yhdeksän peltohehtaarin tilasta oli osa joutomaana ja osa syysrypsillä. Yksi ”nurkka”, kodin läheltä, vaikutti sopivalta kasvimaaksi. Maaperä sopivan kevyttä ja oli erillinen saareke, ison lohkon kyljessä. Pellot kaikkineen on pieniä monimuotoisia alueita, jotka oli täydellinen vastakohta, aikoinaan Säkylässä viljelemiini lohkoihin.

Annettiin kasvimaille kalkitus, myös toiselle lohkolle, johon perustettiin Titan mustaherukkamaa. Sen pinta-ala on noin 1/3 ha. Yhdentoista aarin kasvimaa oli juolvehnittynyt ihan kunnolla ja tehtiin melkoinen uudis raivaus ennen kylvöä.  Avuliaan naapurin emännän kanssa kerättiin kasoista juurakkoa kun kultivaattorilla oli ne vedetty pintaan. Sitä työtä oli uskomattoman paljon, pieneen pinta-alaan nähden. Se työ kannatti kuitenkin tehdä, koska sen jälkeen ei juolavehnä ole ryöstäytynyt valtaan kasvimaalla. Kylvöt tehtiin perinteisillä perustuotteilla ja saatiin kohtalaisesti satoa.

Kesällä 2022 vietettiin isännän 40v synttäreitä oikein kunnon Pohojalaaseen tapaan, kolme vuorokautta siinä taisi mennä ja mukavaa oli. Sapsalammen vastakkaisella rannalla on Siikinniemen kesä tanssilava, jossa pääjuhlat pidettiin. Siellä myös on kesän aikana muutamat perinteiset lavatanssit, jonne on kiva piipahtaa  veneellä 300m. Mukavasti on vielä säilynyt jotakin perinteisestä maaseutu kulttuurista.

Rypsi onnistui heikohkosti kokonaisuutena. Mietimme mitä voisi tehdä pelloille joiden kasvukunto ei ollut kaksinen, eikä karjan lantaa ollut käytettävissä. Osalle pinta-alasta oli kylvetty keväällä persianapilaa, heikohkon tuloksin.

Vanha kunnon ruis, tuli pelastajaksi. Kylvettiin lähes kaikki viljelyksessä ollut pinta-ala rukiille, joka lähti kauniisti vihertämään syksyllä tuoden upean uuden toivon näköalan raskaiden fiilinkien tilalle. Kummasti kauniita oras peltoja aurinkoisessa syys säässä katsellessa mieli muuttuu ja viljelijän katse kääntyy seuraavaan kesään.

Tilanne Tiaisen tilalla muuttui kun tähän   ”kasvimaan” viljelyyn tulikin mukaan ns ”tilakokonaisuus ajattelu”, joka on biodynaamisen viljelyn perusta. Se ajatus ja toimintatapa on syvällä minussa, enkä siitä eroon pääse. Kyseessä on tapa tarkastella maatilaa yksilöllisenä kokonaisuutena ja luoda siitä harmoninen kokonaisuus, jossa elämän eri osa-alueet nivoutuvat saumattomasti yhteen, tukien toinen toistaan.  Maatila kokonaisuuteen kuuluu elimellisesti kotieläimet, siis tuotanto eläimet. Se osa puuttuu meidän tuotannosta, eikä näin ollen mahdollista ihanteellisen tuotantotilan syntyä.

Mainos
Mainos

Omassa nuoruudessani Suomi oli täynnä pien talonpoikaisia maatiloja, jotka tuottivat uskomattoman paljon ja erityisesti terveellistä ja turvallista ruokaa. Haasteita oli paljon ja tekniikan vähyys teki elämästä työlästä, mutta tilat tuottivat elämän eväitä, taloudellisesti pienin panoksin. Kontrasti nykyaikaan verrattuna on jäätävä. Nyt kun kemikaalit, tekniikka ja suurpääoma, ohjaa tuotantoa, olemme syvässä kriisissä, niin yhteiskuntana, kuin yksilöinäkin. Ihmiset on vaihdettu koneisiin ja ajettu heidät kaupunkeihin, tekemään ja myymään maalle niitä koneita ja kemikaaleja. Todellisuudessa tarvitaan ihmiset hoitamassa luontoa ja elämään ”normaalia” elämää. Ihmisen tehtävä on VILJELLÄ ja VARJELLA!

Pienviljelmä pohjainen tuotantorakenne, joka pohjautui ihmistyöhön ja pohjoisissa oloissamme elintärkeän lypsykarja talouden pitämiseen, oli vahva perusta ns Pohjoismaisen hyvinvointi valtion rakentamiselle.

1980- luvun puolen välin aikaan oli Suomalaisen yhteiskunnan huippuhetki. Muistan kun OECD:n tarkkailijat kävivät Suomessa tutkimus käynnillä.  Lehdet uutisoi isoilla kirjaimilla heidän ihmetelleen: ”mikä on tämän Euroopan Japanin, Suomalaisen talous ihmeen takana”? Siihen aikaan Japani oli yksi maailman huippu talouksista.

Palataan vielä aikaani Tiaisen tilalla. Sitä on leimannut, omaan viljely uraani verrattuna, erikoinen tapa edetä. On puuttunut selkeä päämäärä ja suunnitelma sinne pääsemiseksi. Maatalous ajattelun perus luonne on pitkäjänteinen, jopa ylisukupolvinen, jossa lyhyen tähtäimen suunnittelun perioodi on kaksi vuotta. Nykyisin elämä on tässä ja nyt, mennään päivä kerrallaan. Se tuntuu oudolta, mutta on nykyaikaa.

Isäntäväen kiireet ja paineet hallitsee pitkälle myös maatalous puolen kehitystä. Niukkas pudjetilla on toimittu ja omat rajani ns ”menneisyyden miehenä”, tiedostaen, pitää olla tyytyväinen, että jotakin on saatu liikkeelle. Varastossa on tällä hetkellä ruista ja ohraa, sekä on käynnistynyt perus ruuan tuotanto kulttuuri. Mukana vähän harvinaisuuksiakin ja herukka pellolta odotettavissa kasvavaa tuotantoa.

Tiaisen tila edustaa ”omavaraistelun” ja suur tehotuotannon välissä olevaa Suomalaista ”Kotitilaa” nykyajassa. Anastasian esimerkin kotimainen, perinteinen versio.

Suomessa on vielä aika paljon olemassa näitä tuotannollisesti tuhottuja tiloja, joista pystyy uudelleen elvyttämään perheille koteja luonto yhteyteen ja tämä suuntaus on myös kiittttävästi käynnissä.

Tiaisen tilalla ei ole ollut tavoitteena Demeter sertifiointi. Tila ei ole tarkkailussa, koska isäntää omia sanoin lainatakseni; ”Ei kiinnosta ostaa enää lisää byrokratiaa, sitä on tarpeeksi jo muutenkin”. Vähän on käytetty preparaatteja, lähinnä komposteissa. Haluaisin kyllä ottaa ne käyttöön täysimääräisesti, mutta en ole enää se henkilö joka sen ottaa tehtäväkseen. Aikoinaan käytin paljon biodynaamisia preparaatteja hyvin työläästi, paljon reppuruisku levityksellä. Se kävi hyvästä tahdonvoimien vahvistusharjoituksesta.

Nämä 3,5 vuotta, neljä satokautta on tähdännyt huoltovarmuus näkökohdista, tuottamaan mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa, ja saada viljelyvarmuutta kriittisempien aikojen varalle.

Toivottavasti löytyy pian toimiva ratkaisu tuotannon jatkoa ajatellen kun itselleni alkaa eläke päivät häämöttämään.

Pehtoorin pitkä ja monipolvinen polku, vuosi 2025, on tullut Jouluun. Kotona on odottamassa aito Joulumaa ja sen rakentaja, itse Joulumuori Johanna 🧑‍🎄. 

Kaikille oikein lämmin henkistä Joulun aikaa ja mitä parhainta uutta vuotta 2026.

Toivoo Pehtoori Johannes Poti 🙋‍♂️💫

Julkaistu 24.12.2025

1 kommenttia:

  1. Rm 26 joulukuun, 2025 klo 06:42

    Todella hienoa että havainnoidaan miten maalaiselämä aikoinaan toimi. Ilkalle kiitos, iso sellainen, järkipuhetta on kiv a kuunnella.
    Liian vähän puhutaan silti ilmastonmuokkauksesta, joka omasta mielestä tekee kaiken viljelyn onnistumisen lähes lottovoitoksi nykyisin. Luonto kaiken perustana on katoamassa ja sen uhan rinnalla muu on pientä.
    Todisteeksi tahallisesta ekokatastrofista pitäisi jokaiselle, luontoa vähänkin tuntevalle riittää kun katsoo taivaalle.

KOMMENTOI: