Kansalaisaloite, jonka tavoitteena on tehdä sähkönsiirron hinnoista kohtuullisempia, on saanut tarvittavat 50 000 kannatusilmoitusta ja etenee nyt eduskuntaan. Aloitteessa vaaditaan kotitalouksien tehomaksujen rajoittamista tai kieltämistä. Marraskuussa aloitetun kansalaisaloitteen tarkoituksena on varmistaa, että sähkönsiirron hinnoittelu on kuluttajille reilua, ennustettavaa ja läpinäkyvää.
Hallitus – tarvittaessa hintakatto-laki
Hallituksen tiedotteen mukaan valmisteilla oleva lainsäädäntö mahdollistaisi vähittäissähkön hintojen sääntelyn poikkeustilanteissa, kuten kysynnän äkillisen kasvun aikana. Tavoitteena on varmistaa, että kotitaloudet ja pienyritykset saavat kriisitilanteissa kohtuuhintaista energiaa. Tarvittaessa hintakatto voidaan ottaa käyttöön erillisen lain kautta, jos arvioidaan, että Suomi on alttiina sähkön hintakriisille.
Vaikka hallitus mainitsee, että tarvittaessa hintakatto voidaan ottaa käyttöön erillisen lain kautta, tämä ratkaisu on vasta ehdollinen eikä takaa kotitalouksille suoraa korkeilta sähkönhinnoilta kovinkaan nopeasti. Hintakaton käyttöönotto edellyttäisi erillisen lain säätämistä ja arviointia siitä, onko Suomi “alttiina sähkön hintakriisille”, mikä on hyvin tulkinnanvarainen asia.
Miten määritellään sähkökriisi? Se jättää avoimeksi, mitä käytännössä tarkoitetaan sähkökriisillä ja miten ja kuka sen määrittelee: kuinka korkea hinta on kriisin rajana, kuinka pitkäaikainen hintapiikki tarvitaan, tai mitkä alueet ja kotitaloudet katsotaan kriisin vaikutuksen alaisiksi. Epäselvyys tekee hallituksen mainitsemasta mahdollisesta hintakatosta lähinnä poliittisen viestin, sen sijaan, että tarjoaisi konkreettisen turvan kotitalouksille. Kotitalouksien sähkölaskut voivat edelleen jatkaa nousua, ennen kuin hintakatto edes tulee harkittavaksi.
Kulutuslasku, siirtomaksu, siirtomaksun perusmaksu, tehomaksu…
Siirtomaksujen nousu on kasvattanut kotitalouksien sähkölaskuja merkittävästi.
Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet niin, että monissa kotitalouksissa siirrosta maksetaan enemmän kuin itse sähköstä. Suomen Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan monilla alueilla sähköverkkoyhtiöillä on käytännössä monopoliasema. Halvimman ja kalleimman sähkönsiirron hintaerot voivat olla yli 36 euroa kuukaudessa, ja joillakin alueilla siirron kustannus voi ylittää itse sähkön käytön hinnan. Nykyjärjestelmässä sähköverkon ylläpito, kehittäminen ja investoinnit rahoitetaan kuluttajien maksamista siirto‑ ja perusmaksuista. Kuluttajille on tullut aiempaa suurempi ja suorempi taloudellinen vastuu verkon kustannuksista.
Perusmaksu veloitetaan kuukausittain riippumatta kulutuksesta, ja se vaihtelee yhtiöittäin – mökki voi maksaa yli 20 euroa kuussa vaikka sähkö olisi poissa päältä. Kuluttajat kokevat järjestelmän epäoikeudenmukaiseksi, sillä sähköverkkoa ei voi kilpailuttaa ja yhtiöt voivat hinnoitella siirtomaksunsa vapaasti. Monille laskut ovat merkittävä taloudellinen rasite, ja perusmaksujen nousu kasvattaa kotitalouksien sähkölaskuja merkittävästi.
Siirtomaksu sisältää perusmaksun ja kulutukseen sidotun energiamaksun. Perusmaksu on kiinteä osa, joka veloitetaan riippumatta kulutuksesta. Perusmaksu on kuukausimaksu, joka kattaa sähkönsiirtoverkon ylläpidon, rakentamisen ja toiminnan kustannukset Perusmaksu rahoittaa sähköverkon investointeja esimerkiksi silloin kun isoja voimaloita, kuten suuret aurinkovoimalat, liitetään verkkoon ja verkkoa täytyy vahvistaa. Datakeskukset voivat myös aiheuttaa tarvetta vahvistaa sähköverkkoa, koska niiden kulutus on erittäin suuri ja jatkuva.
Perusmaksu veloitetaan riippumatta siitä, kuinka paljon sähköä käyttää. Perusmaksu veloitetaan vaikka ei olisi talossa tai mökissä sähköt edes päällä. Perusmaksun suuruus vaihtelee alueittain, ja korkea perusmaksu voi kasvattaa kotitalouksien sähkölaskuja merkittävästi.
Sallilan Energia Oy selvitti perusmaksujen nousua seuraavasti:
– Perusmaksun korotus johtuu siitä, että uusien valvontamallien mukaan jakeluverkkoon on investoitu enemmän kuin siitä on saatu tuottoa, eli verkko on alijäämäinen. Jatkossakin sähkön toimitusvarmuuden varmistamiseksi tarvitaan investointeja, sillä verkko on lakisääteisesti velvoitettu toimimaan tietyllä tavalla ja energiamurroksen myötä sen kehittäminen, ylläpito ja lisäinvestoinnit kasvattavat kustannuksia.
Posi TV:n haastatteleman mökinomistaja Lounais-Suomesta kertoi, että viikonloppukäytössä olevan mökin tammikuun sähkönkulutuksen lasku oli 16 euroa, kun siirtomaksu oli 36 euroa. Sallilan Sähkön mukaan siirtolasku koostuu perusmaksusta (20,49 €) ja kilowattihinnasta (4,35 snt/kWh).
Uutena laskuna tehomaksu lisätään siirtolaskuun. Tehomaksun käyttöönottoa mahdollistava sähkömarkkinalain muutos astui voimaan 1.7.2025. Tehomaksun tarkoituksena on osittain ohjata kulutusta käyttöhuipuissa, mutta sen päätarkoitus on kattaa verkon kapasiteetin ylläpitokustannuksia, sillä suuret hetkelliset kuormitukset rasittavat verkkoa ja voivat vaatia lisäinvestointeja
Pariskunta joutui myymään omakotitalonsa
Eläkeläispariskunta joutui myymään talonsa erittäin korkeiden sähkölaskujen vuoksi. He olivat tehneet määräaikaisen sähkösopimuksen, jonka hinta nousi merkittävästi, ja laskut kasvoivat yli 7 000 euroon. Pariskunta joutui myymään kotinsa, koska sähköyhtiö ei suostunut alentamaan tai sovittelemaan sopimuksen ehtoja.
Haminalainen Heidi Mäkinen kertoi, että sähkön siirtomaksujen nopea nousu teki yksinhuoltajan talouden kireäksi. Korkeat siirtomaksut ja sähkökulut laskivat hänen mahdollisuuttaan pitää yllä omakotitaloa, ja hän laittoi talonsa myyntiin.
Verovähennys, sähkötuki ja sähkön ALV alennus
Hallitus on yrittänyt helpottaa kotitalouksien sähkölaskuja kolmella tavalla: tarjoamalla verovähennyksen sähköenergian kustannuksiin, maksamalla sähkötukea pienituloisille kotitalouksille ja alentamalla sähköenergian arvonlisäveroa. Verovähennys koski suuria sähkölaskuja tammikuusta huhtikuuhun 2023, sähkötuki maksettiin samalle ajalle Kelan kautta ja arvonlisävero laskettiin 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Nämä toimet auttoivat osaa kotitalouksista, mutta ne eivät koskeneet sähkön siirto- tai tehomaksuja.
Toimittaja
Karoliina Balk
