Norjassa kansalainen on voittanut valtion historiallisessa koronarokote-oikeudenkäynnissä. Henkilö sairastui vakavasti kahden Pfizer-rokotteen jälkeen, uutisoi NordicsToday
Marianne Torp Foss sai Norjassa lopulta oikeutta lääketieteellisessä oikeustapauksessa. Valtion katsottiin olevan vastuussa Fossin kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) kehittymisestä sen jälkeen, kun Foss sai toisen annoksen Pfizerin COVID-19-rokotetta.
Itä‑Norjassa sijaitsevan tuomioistuimen (Trøndelag District Court) päätös perustui siihen, että “käytännöllinen mahdollisuus” rokotteen ja ME/CFS:n kehittymisen välillä oli olemassa.
Tuomioistuin päätti myös, että valtion tulee korvata Fossille oikeudenkäyntikulut (yli 523 000 Norjan kruunua). Foss on tehnyt myös vaatimuksen Norjan potilasvakuutusjärjestelmään, mutta tuomioistuimen päätös ei vielä päättänyt, saako hän suoraa rahallista korvausta sairauden aiheuttamista vaurioista.
Foss kertoi, että oikeuden päätös oli helpotus neljän vuoden taistelun jälkeen. Ennen sairastumista hän ja perhe elivät normaalia ja aktiivista elämää. Hän työskenteli aikaisemmin kokopäiväisesti hoitokodissa toimintakoordinaattorina. Foss sairastui viisi vuotta sitten saatuaan toisen annoksen Pfizerin COVID-19-rokotetta. Hänen oireensa alkoivat äkillisesti voimakkaalla päänsäryllä, korkealla kuumeella ja vartalokivuilla. Pitkästä levosta huolimatta väsymys muuttui krooniseksi, mikä pakotti hänet lopettamaan työnteon kokonaan. Marianne Foss kuvaili tunteneensa valtavaa helpotusta ja onnea oikeuspäätöksen jälkeen.
Tapaus on merkittävä ennakkotapaus Norjan potilasvahinkojen korvausjärjestelmälle ja alleviivaa rokotteiden sivuvaikutuksia ympäröivää monimutkaista lainsäädäntöä. Oikeudellinen päätös on huomionarvoinen, koska rokotehaittojen suoran syy-yhteyden määrittäminen on vaikeaa. Se, että tuomioistuin hyväksyy ”käytännön mahdollisuuden” standardin, voi vaikuttaa tuleviin vastaaviin vaateisiin.
Suomessa rokotehaittojen arviointia tekee THL
Suomessa ei vastaavia oikeudenkäyntejä ole ollut ainakaan vielä. Monet kansalaiset ovat raportoineet haittavaikutuksista rokotusten jälkeen, ja osa haitoista on ollut vakavia. Haittoja ovat olleet allergiset reaktiot, neurologiset oireet (päänsärky, huimaus, kouristukset, kasvohalvaus), sydän- ja verisuonioireet (sydämen rytmihäiriöt, sydänlihas- ja sydänpussitulehdukset), verenvuotohäiriöt ja pitkittyneet väsymysoireet jne. Koronarokotteiden käytön aloittamisen jälkeen on tullut esiin myös tapauksia, joissa rokotteen ja kuoleman välillä on ilmoitettu olevan yhteys.
Suomessa THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) seuraa ja arvioi rokotusten haittavaikutuksia ja vakavat haittavaikutukset ilmoitetaan THL:ään. THL:n sivusto thl.fi/fi/web/rokotusohjelma/rokotehaitat on kuitenkin pois käytöstä 8.12.2025.
Jos henkilö kärsii rokotehaitasta, potilas voi tehdä potilasvakuutusilmoituksen. Siinä arvioidaan onko haitta vakava ja voiko se liittyä rokotteeseen. Jos rokotehaitta todetaan, korvauksia voi hakea potilasvakuutusjärjestelmästä. Lääkärin lausunto on keskeinen osa korvauksen hakemista ja haittavaikutusten selvittämistä. Haasteellista on kuitenkin saada lääkärinlausunto, joka osoittaa syy-yhteyden.
Toimittaja Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ