Suomen vankiloissa on ennätyksellisen paljon järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä vankeja, ja viranomaiset pitävät kehitystä vakavana turvallisuusuhkana. Rikosseuraamuslaitos kertoo, että ilmiöön liittyy yhä enemmän yrityksiä vaikuttaa virkamiehiin ja jopa soluttautua vankeinhoitoon.
Tällä hetkellä Suomen vankiloissa on noin 350 vankia, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen tai verkostomaiseen rikollisuuteen. Määrä on poikkeuksellisen suuri ja lisää riskejä niin vankilaturvallisuudelle, viranomaistoiminnalle kuin yhteiskunnan luottamukselle, kerrotaan Rikosseuraamuslaitokselta
Tutkimusten mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen sidoksissa olevat henkilöt ovat usein sosiaalisesti taitavia ja kykenevät manipuloimaan muita. Vankilaympäristössä tämä voi näkyä painostuksena, uhkailuna tai yrityksinä luoda epäasiallisia suhteita henkilökuntaan. Joissakin tapauksissa rikollisverkostojen on havaittu pyrkivän hakeutumaan myös suoraan alan koulutukseen ja virkoihin.
Myös Suojelupoliisi on varoittanut vastaavasta kehityksestä. Sen mukaan järjestäytynyt rikollisuus pyrkii yhä aktiivisemmin vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin. Samankaltaisia ilmiöitä on havaittu esimerkiksi Ruotsissa, jossa merkittävä osa vankeinhoidon työntekijöistä epäilee soluttautumista tai muuta epälojaalia toimintaa.
Painostusta, uhkailua ja lahjontaa
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii jatkamaan toimintaansa myös vankiloissa ja kasvattamaan vaikutusvaltaansa. Keinoina käytetään muun muassa painostusta, uhkailua, kiristystä ja niin sanottua maalittamista. Kohteena voivat olla niin vangit, virkamiehet kuin heidän läheisensä.
Viranomaisiin saatetaan yrittää vaikuttaa myös lahjonnalla tai luomalla henkilökohtaisia suhteita. Tavoitteena voi olla esimerkiksi kiellettyjen esineiden salakuljetus, tietojen hankkiminen tai rikostutkintojen häiritseminen.
Kymmeniä epäiltyjä tapauksia
Rikosseuraamuslaitos on selvittänyt vuodesta 2022 lähtien noin kymmenen tapausta, joissa virkamiehen epäillään olleen vakavasti sidoksissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lisäksi on havaittu useita tapauksia, joissa epäammatilliset suhteet ovat voineet vaarantaa turvallisuutta.
Operatiivisen vastuualueen johtaja Riitta Kari korostaa, että tapauksiin puututaan nykyisin aiempaa tiukemmin.
Virkamies, joka tekee yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, muodostaa aina turvallisuusuhan koko organisaatiolle, Kari toteaa.
Tehostettua valvontaa ja irtautumisen tukea
Riskejä pyritään vähentämään myös käytännön järjestelyillä. Vuonna 2022 perustettiin tehostetun valvonnan osastoja muun muassa Riihimäen, Sukevan ja Turun vankiloihin. Niissä pidetään järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyviä vankeja erillään muista.
Lisäksi rikollisuudesta irtautumista tukevia ohjelmia on lisätty. Exit-toimintaa toteutetaan yhteistyössä Keskusrikospoliisin ja Aggredin kanssa.
Viranomaisten mukaan kehitys osoittaa, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii entistä järjestelmällisemmin laajentamaan vaikutusvaltaansa – myös vankiloiden sisällä.
