Suomen ja Venäjän välisen esteaidan rakentaminen etenee aikataulussa ja suunnitelmien mukaan, Rajavartiolaitos tiedottaa.
Puolet rakennettavista kohdealueista ja yli 100 kilometriä esteaitakokonaisuutta on nyt valmiina rajavalvontakäyttöön. Kokonaisuuteen kuuluu aidan lisäksi sen vieressä kulkeva tie, puuton alue ja tekniset valvontajärjestelmät.
Varsinaista esteaitaa on pystytetty tällä hetkellä lähes 160 kilometrin matkalle.
Tavoitteena on, että kaikki kohdealueet ovat valmiina loppukesään mennessä yksittäisiä viimeistelyjä lukuun ottamatta. Aitaa rakennetaan kaikkiaan 200 kilometriä.
Raja-aita rakennetaan Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Koillismaan kansainvälisiä rajanylityspaikkoja ympäröiville alueille. Ensimmäiset pilottikohteet Sallassa ja Imatralla valmistuivat 2023. Suomen itärajan pituus on 1343,6 kilometriä, ja aita kattaa tästä noin 15 prosenttia.
Ensimmäiset korvaukset maksettu maanomistajille
Aidalle tarvittavalla alueella on noin tuhat maanomistajaa. Heille maksetaan 1.8.2025 voimaan tulleen päivitetyn lunastuslain nojalla 25 % markkinahintaa suurempi kertakorvaus maa-alueen käytöstä, puustosta ja aidan aiheuttamasta pysyvästä haitasta. Omistussuhteet eivät muutu.
Aita on 3,5 metriä korkea, ja sen päälle tuleva piikkilankaeste lisää pituuteen metrin. Esteaita rakennetaan aivan rajaviivan tuntumaan rajakaistaleen ulkoreunan sijaan.
Hankkeen tausta
Päätös raja-aidasta tehtiin vuonna 2022 Marinin hallituksen toimesta, ja se sai laajan poliittisen tuen. Taustalla oli Ukrainan sodan alkaminen ja vuoden 2021 siirtolaiskriisi, jolloin EU:n alueelle pyrki Valko-Venäjän kautta suuri joukko kolmansien maiden kansalaisia.
Suomeen välineellistetty maahantulo alkoi vasta elokuussa 2023, ja kevääseen mennessä maahan oli saapunut yli 1300 viisumitonta kolmannen maan kansalaista.
Itärajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen, sillä tämän niin sanotun hybridivaikuttamisen uhan on arvioitu jatkuvan edelleen. Sulkua on jatkettu 31.12.2026 asti.
Rajavartiolaitos katsoo, että aita ja siinä käytetty nykyaikainen valvontatekniikka parantavat itärajan valvontaa ja rajaturvallisuutta erityisesti välineellistetyn tai laajan laittoman maahantulon tilanteissa. Yksittäisiä luvattomia rajanylityksiä se ei estä.
Kritiikki ja kustannukset
Aitahanketta on kritisoitu tehottomuudesta, korkeista kustannuksista ja vaaran aiheuttamisesta mahdollisesti aidosti hädänalaisille ihmisille, jotka eivät pääse turvaan tai saa kansainvälistä suojelua. Amnestyn kritiikissä Suomi asettaa maan turvallisuuden muiden arvojen edelle.
Hankkeen 362 miljoonan euron budjetissa on Rajavartiolaitoksen mukaan pysytty. Aitaa pidetään kustannustehokkaampana vaihtoehtona kuin lisähenkilöstön palkkaamista. Poikkeustilanteessa voitaisiin tarvita jopa tuhat rajavartijaa, joille ei olisi käyttöä normaalioloissa.
EU ei ole rahoittanut aitaa suoraan, vaikka kyse on Euroopan unionin ulkorajasta. Suomi on kuitenkin saanut Euroopan komissiolta yleistä tukea rajaturvallisuuden vahvistamiseen ja välineellistetyn maahantulon aiheuttamiin kuluihin.
Aidalla pyritään vähentämään myös riippuvuutta Venäjän rajavartioiden käännytyspäätöksistä.
Toimittaja
Leena Kylmänen
