Iran koki tammikuussa yhden historiansa laajimmista ja vakavimmista internet-katkoksista. Katkos osui ajankohtaan, jolloin maassa nähtiin laajoja hallituksenvastaisia protesteja, ja se paljasti samalla viranomaisten pitkäaikaisen tavoitteen: siirtymisen kohti tiukasti valvottua kansallista internetiä.
Yhteydet ulkomaailmaan katkesivat lähes kokonaan useiksi päiviksi. Internetliikenne romahti käytännössä nollaan, ja kymmenet miljoonat iranilaiset jäivät ilman pääsyä kansainvälisiin verkkopalveluihin, viestintäsovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan. Katkos ei koskenut ainoastaan yksityishenkilöitä, vaan myös yrityksiä, pankkeja ja julkisia palveluja.
Viranomaisten mukaan yhteyksien katkaisu oli välttämätön turvallisuustoimi. Taustalla oli kuitenkin laajempi strategia, jota on valmisteltu jo vuosien ajan. Hallinnon tavoitteena on rakentaa niin sanottu kansallinen internet, jossa suurin osa verkkoliikenteestä ohjataan kotimaisiin palveluihin ja kansainväliset yhteydet voidaan katkaista nopeasti ja hallitusti.
Käytännössä tämä merkitsisi kaksitasoista verkkoympäristöä. Tavallisille kansalaisille olisi tarjolla vain valtion hyväksymät kotimaiset palvelut, kun taas rajattu joukko viranomaisia, suuryrityksiä ja instituutioita säilyttäisi pääsyn globaaliin internetiin. Järjestelmä mahdollistaisi tehokkaan valvonnan, sensuurin ja tiedon suodattamisen.
Internet-katkoksella oli keskeinen rooli myös protestien tukahduttamisessa. Kun tiedonkulku ulkomaille estettiin, mielenosoituksista, viranomaisten toimista ja mahdollisista kuolonuhreista ei saatu riippumatonta reaaliaikaista tietoa. Samalla toimittajien ja kansalaisaktivistien työ vaikeutui merkittävästi.
Taloudelliset seuraukset ovat huomattavia. Pitkät verkkokatkokset aiheuttavat suuria tappioita yrityksille, estävät verkkokaupan ja maksuliikenteen sekä heikentävät koko maan taloudellista toimintakykyä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pienyrittäjät ja digitaalisista palveluista riippuvaiset alat.
Kriitikoiden mukaan kansallisen internetin rakentaminen ei ole vain tekninen hanke, vaan osa laajempaa poliittista linjaa, jossa digitaalinen tila alistetaan valtion täydelliseen kontrolliin. He varoittavat, että kehitys eristää Iranin entisestään kansainvälisestä yhteisöstä ja kaventaa kansalaisten oikeutta vapaaseen tiedonsaantiin.
Viranomaiset eivät ole antaneet selkeää aikataulua sille, milloin täysi pääsy globaaliin internetiin palautuu. Monien asiantuntijoiden mukaan tammikuun katkos saattoi olla esinäytös tulevalle, jossa laajat ja toistuvat yhteyskatkot muuttuvat pysyväksi osaksi Iranin digitaalista arkea.
Asiasta uutisoi Mediapart
Toimittaja
Juha Korhonen
