Muuntohuume alfa-PVP eli ”peukku” on noussut lyhyessä ajassa näkyväksi ja väkivaltaiseksi osaksi suomalaista huumetodellisuutta. Sen käyttö, julkea kauppaaaminen ja seuraukset eivät enää rajoitu marginaaliin, vaan ilmiö näkyy kerrostaloissa, kaupunkitiloissa ja nuorten kuolemissa.  Ilmiö paljastaa, kuinka rajalliseksi poliittinen ote on jäänyt.

Sisäministeri Rantanen tunnistaa alfa‑PVP-kriisin vakavuuden ja ehdottaa poliisin yhteistyön lisäämistä, valtuuksien laajentamista, kovempaa otetta rikollisuuteen sekä hoitoa ja valistusta. Sisäministeri Mari Rantanen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn‑Laasonen korostavat alfa‑PVP:n leviämisen vakavuutta ja vaativat viranomaisten laaja-alaista yhteistyötä, poliisin toimivaltuuksien tehokasta käyttöä sekä matalan kynnyksen hoitoa ja valistusta käyttäjille ja nuorille. Vaikka linja painottaa haittojen vähentämistä, varhaista tukea ja nuorten tavoittamista, konkreettisia lainsäädännöllisiä kiristyksiä ei esitetty.

Synteettisten huumeiden halpa hinta, rehottavat huumemarkkinat, sosiaalinen eriarvoisuus ja hoidon puutteellisuus kietoutuvat yhteen vaikeaksi vyyhdiksi. Käyttäjien määrä kasvaa, mitä helpommin huumeita on saatavilla. Nuoret ovat vakavassa vaarassa riippuvuudelle ja huumekuolemille.

Uusimpana toimena peukkutaistelussa Helsinki jakaa lahjakortteja alfa-PVP:n käyttäjille, jos he pysyvät huumeettomina ja osallistuvat hoitoon. Kyse on kannustinhoidosta, jota perustellaan sillä, ettei stimulantteihin ole lääkehoitoa. Vakavasti riippuvaiselle lahjakortti tuskin riittää kannustimeksi irtaantua huumeista.

Huumeiden käytön ja aineiden muutos

Huumeiden käyttö Suomessa oli vähäistä ennen 1960-lukua ja rajoittui lähinnä lääkinnälliseen oopiumin ja kokaiinin käyttöön. 1960–1970-luvuilla kannabis, LSD ja amfetamiini levisivät hippikulttuurin mukana. Amfetamiini tunnetaan Hota-pulverina ja pervetiini nimellä, myöhemmin nimillä spiidi, pöhinä, vauhti jne. Aikalaistarinoissa on kerrottu hurjista suorituksista sota-aikana amfetamiininvoimalla. 1960-luvulla huumausainelainsäädäntöä kiristettiin.

1980-luvulla käyttö pysyi marginaalisena, mutta 1990-luvulla amfetamiinin ja opioidien, erityisesti heroiinin, käyttö lisääntyi.

90-luvulla Suomeen rantautui klubikulttuurin myötä ekstaasin käyttö ns acid-housen alailmiönä. Ensimmäisiä acid-klubeja oli Nylon, Kaivokadulla. Konemusiikkiklubien kävijät käyttivät pillerimuotoisena ekstaasia, jonka ekstaasissa jaksoivat tanssia tuntikausia laittomissa warehouse-reiveissä, vanhoissa varastohalleissa. Monilla klubeilla alkoholin myynti oli siksi vähäistä, pääosin ostettiin vettä. Ekstaasikäyttäjiä uhkaa kuivuminen ja dehydraatio tuntikausia reiveissä tanssiessa ja hikoillessa. Oli sellaisiakin elektronisen musiikin tapahtumia 2000-luvulla, missä ihmisiä kuoli yliannostuksen ja kuivumisen yhteisvaikutuksesta., ovat klubien järjestäjät kertoneet.

2000-luvulta lähtien kannabis on ollut yleisin huume, amfetamiini on säilynyt merkittävänä huumeena. Buprenorfiini (Subutex) korvasi heroiinin.  Myös muita lääkeopioideja (esim. tramadoli, oksikodoni) on käytetty sekä korvaushoidossa että huumeena. Samanaikaisesti on raportoitu kokaiinin käyttöä ja synteettisten kannabinoidien sekä muiden muuntohuumeiden käyttöä (esim. MDPV)

2010-luvulla alkoi ekstaasi trendi mennä ohitse klubikulttuurissa. Edelleen käytettiin kokaiinia ja amfetamiinia, mutta klubeilla tapahtuva ulospäin näkyvä ekstaasin käyttö – “ silmät tauluina ja vaahtoa suupielessä” alkoi jäädä taakse. Metamfetamiinia ja muita designer‑stimulantteja havaittiin vähäisessä määrin väestökyselyissä ja jäteveteen perustuvissa tutkimuksissa. 2010-luvulla buprenorfiini oli Suomen yleisin suonensisäisesti käytetty huumausaine. Sen suonensisäinen käyttö levisi asuinalueille ja näkyi konkreettisesti katukuvassa, kun käytettyjä neuloja löytyi rappukäytävistä ja päiväkotien pihoilta.

2020-luvulla on ilmennyt klubiskenessä uusia vakavamman huumeidenkäytön oireita. Suositun warehouse-klubin vessoissa jotkut kävijät piikittävät suoraan suoneen “viihdekäyttönä” – klubien vessoista on löytynyt verisiä ruiskeneuloja. Edelleen on myös vannoutuneita ”streittareita”, jotka tulevat klubille vain tanssimaan, mutta he lienevät pieni vähemmistö.

Viihteellinen huumekäyttö klubeilla viikonloppuisin ei vähennä huumeiden käytön haitallisuutta eikä tuhoja. Riippuvuus syntyy viikonpäivästä ja käytön alkusyystä huolimatta. Vaikka viihdekäyttö on ongelmaa vähättelevä sana, kuitenkin se poikkeaa katujen narkomaniasta, mikä on koko-aikaista ja kaiken kattavaa.

Mainos

---

2010-luvulta lähtien ja 2020-luvulla Suomessa ovat yleistyneet hengenvaaralliset muuntohuumeet, kuten alfa‑PVP ja fentanyyli, joita tuodaan ulkomailta, mutta joita voidaan valmistaa myös itse. Halvat, helposti levitettävät synteettiset aineet muuttavat huumemarkkinoita nopeasti hallitsemattomiksi.

Alfa‑PVP korvasi amfetamiinia markkinoilla. Alfa‑PVP, synteettinen psykostimulantti, ns ”peukku” aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, harhaisuutta ja psykoottisia oireita ja aggressiivisuutta. Alfa-PVP tä käytetään mm nuuskamalla, mutta myös pistämällä suoneen. Fentanyyli on toinen synteettinen huume, joka Yhdysvalloissa on johtanut satoihin tuhansiin kuolemiin; Suomessa fentanyyliin liittyvät kuolemat ovat viime vuosina kasvaneet (THL 2023).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2015 huumekuolemia oli 166 ja vuonna 2023 huumeisiin kuoli Suomessa 310 ihmistä. Alfa-PVP: tä on levitetty Suomessa pieniä syrjäkyliä myöten, altistaen suomalaisen nuorison riippuvuudelle ja häiriten pienten kylien elämää. Vesistömittauksissa pienienkin kylien vesistä on löydetty korkeita pitoisuuksia Alfa-PVP.tä esimerkiksi Huittisissa. THL:n jätevesitutkimusten mukaan korkeimmat alfa‑PVP-pitoisuudet on havaittu pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Huittisissa.

Häikäilemätöntä huumekauppaa kerrostaloasunnoista

Alfa-PVP:n kauppa tapahtuu yhä useammin avoimesti tavallisilla asuinalueilla. Itä-Helsingissä nuori suomalainen pariskunta myi huumetta suoraan vuokra-asunnostaan: pieniä muovipusseja tiputettiin ikkunasta ostajille, jopa päiväaikaan -alaovi pidettiin auki ja ostajat liikkuivat rappukäytävissä ja pihalla. Asunnon ikkunan alla huutelivat huumeriippuvaiset nimeltä myyjää ympäri vuorokauden, kertoivat nimettömät talojen asukkaat PosiTv:lle.

Tilanne kärjistyi väkivaltaiseksi talonyhtiön kirjallisen varoituksen antamisen jälkeen. Yöllä kerrostalojen sisäpihalle ajoi vauhdilla pakettiauto, kuului aseen latauksen ääni ja sen jälkeen kyseisestä asunnosta kuului rajuja pahoinpitelyn ääniä. Huumekauppaan vaikutti liittyvän ulkopuolisia, jotka ei asuneet asunnossa. Taloyhtiön asukkaat elivät kuukausia pelossa, lapset eivät uskaltaneet mennä kouluun. Poliisi sekä ambulanssi kävivät paikalla toistuvasti huumemyyjäperheen alaikäisten lasten vuoksi. Perheen äiti oli nähty talutettavan poliisiautoon.

Asukkaat tekivät useita 112-ilmoituksia, mutta poliisin käynnit jäivät lyhyiksi (jäivät oven taakse kuuntelemaan, eivät menneet sisään kun ei ääniä enää kuulunut). Talon asukkaiden pihasta ja metsistä löytämä ja poliisille toimittama todistusaineisto ei johtanut eteenpäin. Eräs asukas kertoi soittaneensa hätäkeskukseen, kun myyjäasunnosta tehtiin selvää huumekauppaa ja tiputettiin muovipusseja alhaalla odottavalle ostajalle. Hätäkeskuksesta sanottiin, että pitää soittaa sitten kun huumeenmyyjällä on hallussaan huumeita – vasta siitä voidaan tehdä toimenpiteitä. Ilmoittaja oli typertynyt: silminnäkijänäyttö huumeiden hallussa pidosta ja avoimesta myymisestä puhelun aikana ei riittänyt. Tässä tilanteessa olisi ollut todennäköistä saadakin myyjä kiinni vaaditulla ehdolla: huumeita hallussaan ja kädessään.

Huumemyynti päättyi vasta vuokranantajan irtisanomiseen talonyhtiön vaatimuksesta. Huumeiden myynnin ongelma ei poistunut, vaan siirtyi toiseen taloyhtiöön – kansalaisten aktiivisuudesta ja näytön toimittamisesta huolimatta.

Kuvassa sisäministeri Rantanen ja ministeri Graan-Laasonen Alfa-PVP tiedotustilaisuudessa syyskuussa.

Toimittaja

Karl Beckenström