Valvotko mielelläsi myöhään ja käynnistyt aamuisin hitaasti? Oulun yliopiston pitkässä seurantatutkimuksessa iltavirkkujen ja aamuvirkkujen työurissa havaittiin huomattava ero.
Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa seurattiin 5 679:ää Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvaa henkilöä 12 vuoden ajan.
Osallistujien kronotyyppi eli luontainen vuorokausirytmi määritettiin heidän ollessaan 46-vuotiaita. Kysymyksissä selvitettiin muun muassa aamulla heräämisen helppoutta, heräämisen jälkeistä väsymystä, mieluisinta työskentelyaikaa sekä sitä, pitivätkö osallistujat itseään aamu- vai iltaihmisinä.
Tiedot yhdistettiin kansallisiin työura- ja eläkerekistereihin.
Iltavirkuilla jopa 70 prosenttia suurempi riski
Tuloksissa ero oli huomattava. Iltavirkkujen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli noin 70 prosenttia suurempi kuin aamuvirkuilla.
Yhteys havaittiin sekä miehillä että naisilla ja säilyi myös sen jälkeen, kun tutkijat huomioivat sosioekonomisia tekijöitä, kuten koulutustason ja ammattiryhmän.
Iltavirkuiksi luokitelluista miehistä 8,3 prosenttia ja naisista 12,1 prosenttia sai 12 vuoden seurannan aikana työkyvyttömyyseläkepäätöksen. Aamuvirkuilla vastaavat osuudet olivat miehillä 5,0 ja naisilla 7,2 prosenttia.
Valtaosa iltavirkuistakin pysyi kuitenkin työelämässä: miehistä 89,3 ja naisista 86,6 prosenttia.
Sisäinen kello voi törmätä työelämän aikatauluihin
Tutkijoiden mukaan todennäköisin selitys tulokselle on iltavirkkujen keskimäärin heikompi terveys.
”Iltavirkkujen heikompi terveys voi johtua epäterveellisemmistä elämäntavoista, kuten tupakoinnista ja vähäisestä liikunnasta sekä sisäisen biologisen kellon häiriintymisestä, mikä voi aiheuttaa univaikeuksia. He ovat lisäksi suuremmassa riskissä monille psyykkisille ja elimellisille sairauksille”, tutkija Tapio Räihä arvioi.
Iltavirkuille kertyy tutkijoiden mukaan työ- ja kouluviikkojen aikana muita herkemmin univelkaa, koska aikaisin nukahtaminen voi olla vaikeaa. Univelkaa paikataan usein vapaapäivinä nukkumalla pidempään.
Työ- ja vapaapäivien nukkumisaikojen välistä eroa kutsutaan sosiaaliseksi aikaerorasitukseksi. Tutkijoiden mukaan se on iltavirkuilla yleisempää ja voi pitkällä aikavälillä altistaa terveysongelmille.
