Dopamiinin toiminnan häiriöitä on yhdistetty useisiin neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Turun yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, ettei yhteys ole välttämättä niin yksinkertainen kuin usein ajatellaan.
Turun yliopiston väitöstutkija Tuulia Malén tarkasteli tutkimuksessaan dopamiinijärjestelmän toimintaa laajassa PET-kuvantamisaineistossa. Aineisto koostui Turun PET-keskuksessa vuosina 1989–2019 kerätyistä aivokuvista.
Tutkimuksen mukaan Parkinsonin tautia sairastavilla dopamiinin tuotanto oli odotetusti selvästi vähentynyt.
Sen sijaan masennusta tai skitsofreniaa sairastavien dopamiinireseptorien tiheydessä ei levossa havaittu eroa terveisiin verrokkeihin verrattuna. Vastaavaa eroa ei löytynyt myöskään ongelmapelaajilta tai väkivaltataustaisilta henkilöiltä.
Tulos ei tarkoita, ettei dopamiinilla olisi merkitystä näissä sairauksissa tai käyttäytymisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin dopamiinijärjestelmää levossa, joten esimerkiksi erilaisissa tilanteissa syntyvät dopamiinitoiminnan muutokset voivat jäädä mittausten ulkopuolelle.
Ikä ja sukupuoli näkyivät dopamiinitoiminnassa
Tutkimuksessa havaittiin myös, että dopamiinitoiminta vähenee ihmisen ikääntyessä. Miehillä dopamiinitoiminta oli keskimäärin matalampaa kuin naisilla.
Painoindeksillä ei puolestaan havaittu selvää yhteyttä tutkittujen aivoalueiden dopamiinituotantoon tai dopamiinireseptorien tiheyteen levossa.
Väitöstutkimuksen aineistossa dopamiinituotantoa tarkasteltiin 220 ihmisellä ja dopamiinireseptorien tiheyttä 437 ihmisellä. Tulokset auttavat tarkentamaan käsitystä siitä, millaiset dopamiinijärjestelmän muutokset liittyvät sairauksiin ja mitkä puolestaan esimerkiksi normaaliin ikääntymiseen.
